Ihan liian pitkästä aikaa! Viimeisimmästä BodyCombatista on ollut puoli vuotta, sillä olen käynyt Lauran spinuissa uskollisesti joka kerta. Nyt Lauran tunti siirtyi niin pääsi jälleen hakkailemaan combatiin. Molemmat odoteltiin aika jännittyneinä että tarviiko meidät kantaa ulos. Uskomattoman hyvin molemmat jaksettiin!
Kokonainen ohjelmahan jäi välistä käymättä, mutta sitä oli kommentoitu sen verran negatiivisesti ettei ehkä haittaa. Tosin sanoin että ihan sama kuinka huono ohjelma olisikin, niin olisin aivan taivaissa kun pääsisin pitkästä aikaa mun ihanan lempicombatohjaajan tunnille. Ja taivaissa sitä leijailtiinkin ;)
BodyPumpin päätin vetää lauantaina, jolloin siitä alusta lähti alkulämppä ja kyykyt. Heh en ollut yhtään pahoillani kun ajattelin pääseväni helpommalla... Sunnuntaina kävelin kuitenkin "tuttuun" tapaan kuin pingviini. Syynä tähän mitkäs muutkaan kuin askelkyykyt! Olen päättänyt alkaa uimaan vastavirtaan ja teen askelkyykyt polvillani aasinpotkuina tai toisinsanoen "koirankusetusasennossa". Tavallisissa askelkyykyissä mun pohkeet kramppaa niin pahasti etten saa ollenkaan tehoja irti. Tuolla tavalla saa todella hyvin. Jos askelkyykyt on ongelmallisia niin tota asentoa kannattaa kokeilla, vaikka olisitkin se ainoa. Ja trust me et kyllä varmana halua ottaa nilkkapainoja, ainakaan ensimmäisellä kerralla!
BodyJam.... Siitä ihanuudesta voisi luritella vaikka kuinka pitkään. Helpoimmalla pääsee kun toteaa että se on ihan jostain toisesta maailmasta <3 Kylmät väreet kulki koko tunnin selkää pitkin ja yhtä hymyä olin kaiken aikaa. BodyJam on mun mielestä siitäkin ihana, etten sinänsä hermostu itselleni jos liikkeet menee vain sinne päin (vaikka pyrinkin täydellisyyteen). Sen koko tunnin ajan kun tuntee olonsa naispuoliseksi Gandalf Archeriksi!
PS. Ai niin ja se yliopistokin taas jatkui... Olin hermona koko päivän, mutta päästyäni salille ja nyt fiilisteltyäni postauksen kautta jumppia on olo aika zen,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun piristät päivääni kommentillasi! :)