#Huhtikuu Instagram

Aurinkoista toukokuun alkua! Toivottavasti kaikki ovat selvinneet vappuhulinoistaan :)

Uusi kuukausi alkaa jälleen edellisen kuun instakuvapäivitykellä!

 Iltavuoroissa on se hyvä puoli, että tulee useammin ihailtua laskevan auringon kauniiksi maalaamaa taivasta. Täman taivaan nähtyäni oli pakko pysäyttää auto kotimatkalla, että sain napattua näin ihanan kuvan.

Keräilen Muumi astioita ja kun näin työkaverin kädessä tämän uuden Muumien esi-isä mukin niin olihan se aivan pakko saada! Mun mielestäni tämä on ehkäpä nätein kaikista Muumi mukeistani :) Onko täällä muitakin Muumi-fanaatikoita?

Pyöräilystä on alkanut tulla jo muutaman viikon sisällä rutiini. Jos en pääse kaksi kertaa viikossa pyörälenkille, tuntuu että kiipeän seinille. Niitä ihania t-paitapyöräkelejä odotellessa...

Loppukevään koulu on ollut itsenäistä kirjojen lukemista. Viime viikolla suoritin erään monisatasivuisen kirjatentin ja heti perään aloitin samanmoisen urakan seuraavaa luentosarjaa varten.

Laura sai mut innostumaan meikkivarastoni täydentämisestä juuri Suomeen saapuneen NYX kosmetiikkasarjan tuotteilla. Maltillisesti pääsin alkuun kahdella luomiväripaletilla, jotenkin tuntuu että kohta meikkipussiini tulee kevätsiivouksen takia lisää uutuuksia!

Vapun pakollinen munkki ja sima.

Perjantaina alkoi mun kesälomani duunista. Sen kunniaksi piti nautiskella lasi kuohuvaa. Sen suurempia suunnitelmia ei lomalle ole kuin hoitaa kevään viimeinen koulukurssi pois alta. Loppu mennään fiiliksen mukaan!

Helmikuun Insta

Miten niin nyt on jo maaliskuun alku? Ei ole todellista! Aika tuntuu menevän ihan liian nopeasti... Omalla kohdallani näiden viime viikkojen nopea kuluminen johtuu kyllä todennäköisesti siitä, että kaksi edellistä viikkoa preppasin itseäni henkisesti aloittamaan tenttikirjaurakan ja tämän viikon olen ollut joka päivä nenä kiinni tabletissa e-kirjaa lukien. Seuraavat puolitoista kuukautta sama jatkuu. Onneksi aihe on kuitenkin itseäni hyvin paljon kiinnostava, joten mielenkiinnosta johtuvaa puutumista ei varmasti ole luvassa.

Tässä kohtaa kuitenkin siirrytään pois tenttikirjojen maailmasta ja mennään asiaan. Eli mun helmikuun Instagramini "helmiin" jos näin voi asian ilmaista. Nimimerkillä @turunennoora löydät mut sieltä, sivupalkista löytyy myös viimeisimmät kuvani!

Kevään kaikista stressaavin osuus eli tutkimusseminaari esityksineen tuli suoritettua alkuvuodesta. Mulla on aivan kamala esiintymiskammo, joten päätin että jos ja kun selviän juoksematta pakoon tai pyörtymättä esityksestä niin palkitsen itseni hyvällä kahvilla ja kakkupalalla Kampissa sijaitsevassa Cafe Beaniessa. Ja kuten kuvasta näkyy niin kaikki meni hyvin!

Pakollinen koirantassukuva helmikuuhunkin mahtui!

Eräänä viikonloppuna istuttiin päivällä nuotion ääressä kaveriporukan kanssa. Ilma oli mitä mahtavin, ei liian kylmä ja aurinko paistoi sopivasti. Kukapa ei viettäisi aikaansa ulkona noin kauniin taivaan alla?

Ystävänpäivän alla kauppoihin ilmaantui toinen toistaan kauniimpia tulppaanikimppuja. Voi sitä valinnanvaikeutta kun piti noista yrittää valita kaksi kimppua... Olisin halunnut ihan kaikki!

Vapaapäivän viettoa Porvoossa serkkuni luona. 

Ostin itselleni hieman työkaluja kynsien koristelua varten. Amatööritasolta aloitetaan ja katsotaan mihin Instagramin videoita tuijottelemalla ja harjoittelemalla pääsee. Kuvasta huomaa, etten ensimmäisellä kokeilukerralla osannut päättää yhtä tiettyä kuviota joten tulos oli tämä.

Monen yliopistovuoteni aikana olen oppinut, että mun motivaationi ja keskittymiseni tenttien suhteen on parhaimmillaan kun olen jossain muualla kuin kotona. Parhaimmillaan se on kahvikupposen äärellä kahvilassa, jossa lepuutan silmiäni katselemalla ohi kulkevia ihmisiä.

Ihanaa maaliskuun alkua! :)

Kuulumisia

Tällä viikolla olen pitänyt paljon tarvitun loman kouluhommista. On tullut luettua ei-kouluun-liittyvää-kirjaa ja muutaman kuukauden rästilehdet, katsottua telkkua... To-do listassa oli paljon muutakin mukavaa, mutta ei vain huvittanut. Ihanaa vaihtelua sille hektiselle koulutyölle eikä omatunto ole kolkuttanut ollenkaan! Koulua ei ole oikeastaan yhtään tullut edes ajateltua, koska olen ollut miltein joka päivä tekemässä pitkää päivää töissä.

Vaikka muuten niinsanotusti laiskottelin läpi päivien niin viikon ainoan vapaapäivän töistä vietin muutamien työkaverieni kanssa eräissä henkilöstöjuhlissa. Kyseessä oli palkitsemistilaisuus, jossa juhlistettiin pyöreitä vuosilukuja SSO:lla töissä olleita. Allekirjoittaneelle tuli täyteen viime vuonna tasan kymmenen vuoden työura paikallisessa Prismassa! Aivan mahtavaa kun kerrankin pääsi oikein fiiniin tilaisuuteen, varsinkin kun on yksi juhlittavista ;) Puheita, musiikkiesityksiä ja ruokaa myöten tilaisuus oli hienon sivistynyt. Ruusu kädessä ja hymy huulilla oli kivaa palata kotiin.

Treenirintamalta viikko oli vähän köykäinen. Jalat kipeytyivät alkuviikosta töissä niin pahasti, että puolen viikon treenit tuli peruttua. Kyse ei siis ollut mistään köykäisestä syystä vaan nauroin kavereillekin, että kyllä tietää jalkojen olevat kipeät jos kävelee niin hitaasti että eläkeläisetkin kulkevat ohitse! Ehhh... Venyttelyä, rullaamista ja jalkapohjien hierontaa tulikin suoritettua telkun tuijottamisen lomassa.

Sunnuntaina tuli tehtyä HIIT tyylinen treeni kun kolasin pihatien tyhjäksi suojasäälumesta. Erittäin raskaasta sellaisesta. Nollaan ei siis treenit aivan kokonaan jääneet tällä viikolla! Täytyy vaan toivoa, että hieman voimaton olo johtui treenittömästä viikosta eikä vain siitä että olisi tulossa kipeäksi... Sormet ristiin, sillä ulkona olisi aivan ihanat maisemat lenkkeilylle tällä hetkellä!

Mukavaa sunnuntaita ja ihanaa alkavaa viikkoa!

PS. Haastan jokaisen käymään ulkona ja tekemään edes pienen lumiukon ;) 

0812

Vihdoin!

Eilen oli vuoden viimeinen tentti ja voin sanoa, että olo on aikamoisen helpottunut. Varsinkin kun viikonloppuna kävi pieni "hassu" juttu: Sähköisen tenttikirjan puolessa välissä lauantaina päivällä tuli ilmoitus, että kaikki kappaleet on varattuna. Menin siis eilen tenttiin lukematta toisen tenttikirjan puolikasta. Hieman kuumotti, mutta jotain sain vastattua. Ja jos totta puhutaan niin viikonlopun vietin aikamoisen raivon vallassa kun kokeilin avata e-kirjaa aamusta iltaan mutta eipä auennut. Google Books ei myös tietenkään tarjonnut minulle sitä osiota jota olisin kaivannut. Nyt osaan jo nauraa tapahtuneelle, mutta viikonloppuna verenpaine oli korkealla.

Syksy kun meni suurelta osin kirjoihin liimautuneena niin moneen kertaan on tullut mietittyä, että kuinka oonkaan jälleen osannut valita tälläiset kurssit joissa on paljon lukemista? Tuhat sivua luettavaa ensimmäisessä periodissa, toisessa noin 700 sivua... Positiivisesti jos ajattelee niin toisaalta tiedänpä 100% varmasti ettei kyseinen ala olisi minua varten. Lisäksi kun höyryjä on pakko ollut päästellä niin olen löytänyt liikkumisen aivan uudella tavalla. RPM ja lenkkeily löytyvät kalenterista nykyään säännöllisesti. Lenkillä viihdyn itseasiassa parhaiten pimeän tultua katulamppujen valossa. Napit korville ja koko maailma tuntuu häviävän.

Ensi vuoden koulukalenteria suunnittelessa aion pitää mielessä, etten ota jälleen liian paljoa hommia. Kursseja en valitse alustavasti muutenkaan paljoa jos vaikka sattuisi napsahtamaan graduidea tai harjoittelupaikka (apuva!). Muutenkin aion jättää itselleni enemmän aikaa. Nähdä kavereita enemmän viikonloppuisin tai meidän ihanien teemailtojemme parissa. Kierrellä ostoskeskuksia aivan rauhaksiin ja yrittää olla ostamatta mitään. Kirjoittaa enemmän postauksia. Olla vain, nauttia teestä ja erilaisia lukea lehtiä. Käydä useammin treenaamassa... Viime lauantaina jamittelin Lauran kanssa pitkästä aikaa ja ihmettelin kuinka näin ihana asia onkaan voinut jäädä näin vähälle. Onneksi Laura on yhtä yllytyshullu kuin minä, joten häntä ei tarvitse raahata pakolla salille kun innostuu ;)

Seuraavan kuukauden tulen kuitenkin menemään suurimmaksi osaksi fiilispohjalta, sillä sen suurempia suunnitelmia ei ole. Töissä alkaa olla kiirettä näin joulun alla, joten siellä tulee vietettyä aikaa. Mutta siihen kun on jo niin tottunut niin joulu ei tunnu joululta ilman kaupan kiireitä. Muuten mun kalenteri on ja pysyy avoimena jokaisen päivän kohdalla!

Mukavaa joulukuun jatkoa kaikille! :)

Marraskuun Insta

Voitteko oikeasti uskoa, että nyt on joulukuun ensimmäinen päivä? Tuntuu edelleen kuin vuosi olisi vasta alkamassa... Ja joulukuu ei ole joulukuu ilman lunta. Onneksi marraskuun Instagram kuvista löytyy kuitenkin edes yksi luminen kuva! Löydät mut Instasta nimimerkillä @turunennoora! :)

 Perinteisen isänpäivätäytekakun sijasta leivoin tänä vuonna New York juustokakun! Päälle ei tarvinnut muuta kuin mansikkasosetta. Kakku katosikin jääkaapista hyvin nopeasti.

Tykkään käydä koirien kanssa lenkillä heti aamutuimaan auringon noustessa. Ilma on ihanan kuulas ja taivas kauniin värinen. Tämän jälkeen on hyvä jatkaa uniaan jos ei ole kiire mihinkään...

...Tai sitten jatkaa tenttikirjan lukemista pikku karvapallo sylissä. En malta odottaa ensi viikon maanantaihin, jolloin mulla alkaa joululoma yliopistolta! Koko syksy on mennyt joka päivä lukiessa ja olen niin loman tarpeessa. Kirjojen lukeminen saa jäädä kokonaan, sen sijaan aion käydä kiinni parin viime kuun Geo-lehtiin jotka on sattuneesta syystä jääneet lukematta.

Todiste siitä, että saimme edes kerran lunta vuonna 2015! Ja ehkä todiste siitäkin, että ensilumi päästää valloilleen minunkin sisäisen lapseni. Lumienkeleitä en vielä tehnyt tosin ;)

Lenkkeily puhdistaa hyvin kroppaa ja mieltä. Napit korville ja ajatukset häipyvät kaikista arkisista asioista. Kuka pystyy ajattelemaan muuta näin kaunista taivasta ihaillessaan?

Lokakuun Insta

Tässä lokakuun Instagramin sisältöäni kuvien muodossa :)

Syksy on saapunut ja niin myös oman koiran stailaaminen! Stailaus lähinnä sen takia että oma pikku karvapallo pysyy lämpimänä. Jos tänä talvena on kunnon pakkaset niin saatte nauttia vielä kuvista joissa koirillani on töppöset jalassa...

Serkku tuli käymään alkukuusta ja vietettiin kokonainen päivä Selloa kierrellen. Shoppaamisen lomassa oli pakko käydä pakollisilla kahvilakierroksella ja lounastamassa että jaksoi jatkaa. Suosittelen kokeilemaan 3 Amigosia Sellossa, ruoka valmistuu nopeasti ja on erittäin herkullista (kiitos Laura tutustuttamisesta!).

Puolen vuoden breikin jälkeen palasin tuttuun ja turvalliseen Starbucks kahviin. Se vaan iskee suoraan mun makuhermoon. Aivan täydellisesti. Nyt mulla on nautittavana kuvan Anniversary Blend. Mitä kertoo kun kävelee Starbucksiin kun tuo oli ainoa kahveista jota en ollut maistanut? (oikea vastaus: kyseinen Starbucks kahvila oli hyvin pieni ;D)

Sunnuntain viettoa mainioiden työkaverien seurassa! Tultiin siihen tulokseen, että näin voisi viettää useammankin sunnuntain.

Uusi periodi ei ainakaan vähentänyt tentteihin lukemista. Tässä periodissa olisi kevyt tuhannen sivun paketti luettavana. Sen tasapainoksi on aivan pakko päästä käymään enemmän salilla, kroppa ja pää tarvitsevat virkistystä. Eikä tarvitse edes olla pitkä reissu niin auttaa: virtuaalisen pumpin kyykyn jälkeen en pystynyt keskittymään mihinkään muuhun kuin siihen reisien hapotukseen. Parin seuraavan päivän ajan. Okei puolen viikon ajan.

Uusia makuja maistelin aivan ihanan Lindahlsin rahkan muodossa! Vadelmaa on nyt maistettu, nyt metsästämään sitruunan makuista.

Lokakuu päättyi mun kaveriporukalle jo perinteeksi muodostuneessa Halloween pippaloissa. Tänä vuonna satsasin enemmän meikkiin ja piirsin kasvoilleni sugar skull puolikkaan. Keksin idean tähän jo kesällä. Telepatiaa tai jotain tuntuu olleen ilmassa, sillä syksyn aikana huomasin teeman olevan tänä vuonna in. Baarissa näkyikin monen monta hienoa kasvomaalausta! :)

Pyöräillen kesään

Instagramiani seuraavat ovat jo ehkä huomanneet minun uuden silmäteräni...

...Upouuden pyöräni!

Viime viikonloppuna päätin - parin vuoden miettimisen jälkeen - ostaa muutaman tuuman isomman pyörän. Aikaisempi pyöräni oli periaatteessa sopivankokoinen (yläasteella ollessani sen sain), mutta vaikka miten olisi asettanut tankoa ja satulaa, tuli alaselkä kipeäksi usein pyöräillessäni. Ajoasento nojasi liikaa eteenpäin riippumatta siitä kuinka paljon keskikropan lihaksia yritti kääntää. Uutta pyörääni kaupassa kokeillessa huomasin jo kuinka paljon parempi ajoasento olikaan. Ja kun viikonlopun ajan Prismoissa oli -15% alennus S-etukortilla polkupyöristä niin uuden ostaminen oli pelkkää säästöä! ;)

Sunnuntaina kastoin pyöräni pikaisella ajelulla. Kirjaimellisesti. En koskaan enää luota kenenkään lauseeseen "ei sieltä taivaalta sadetta tule" vaan kannan aina jatkossa mukanani sadeviittaa pilvisellä säällä. Tuon lauseen siivittämänä kun lähdin matkaan ilman sadeviittaa ja taivas päätti aueta kymmenen minuuttia pyöräiltyäni. Ei siis mitenkään pienesti tihuttaa vettä vaan oikeasti avata kaikki mahdolliset hanat apposen auki. Tietenkään tuurillani ei ollut minkäänlaista bussipysäkin tarjoamaa suojaa. Aukeassa maisemassa tuuli piiskasikin selkääni pistävillä vesipisaroilla. Muutaman minuutin tuijoteltuani lainehtivaa asvalttia päätin suunnata kotiin. Vaikka sade pisti ikävästi olin enemmän huolissani kännykästäni, sillekään kun en ollut tajunnut ottaa vedenkestävää pussia. Enhän minä muuten raikkaasta ulkoilman nautinnosta olisi tarjoutunut! Kotiin pääsin ennätysajassa, onneksi oli aurinkolasit matkassa että näki eteensä vaikka lasinpyyhkijät olisivat olleet kova juttu!

Eilen ja tänään olen päässyt pyöräilemään päälle kymmenen kilometrin lenkkejä ilman sadetta, vaikka pilviä taivaalla onkin ollut vaihtelevasti. Varmasti juuri sen takia, että nyt olisi se pinkki sadeviitta kiltisti valmiina pyörän korissa... Pyörällä nämä muutamat kerrat porhaltaessani voin jo todeta, että uuden polkupyörän ostaminen oli oikea vaihtoehto. Motivaatio polkemiseen on huipussaan paremman ajoasennon ja ehkäpä juuri sen uutuuden ihanuuden takia.

Euforia.

On se sana, joka on paras kuvaamaan sitä tunnetta johon pyöräilemällä pääsee. Sen sijaan, että olisin alkanut purkaa viime keskiviikkona loppuneen koulun aiheuttamaa stressiä menemällä kovatempoiselle treenitunnille, olen  laittanut napit korville ja lähtenyt polkemaan. Ylä- ja alamäkiä. Kovaa ja hiljaa. Kevyesti ja raskaasti. Mitään ajattelematta koko lenkin aikana, vain musiikkiin keskittyen. Fiilistellen sen lisäksi ainoastaan jalkojen liikettä, tuulenvirettä alamäessä tai raskasta hengitystä ylämäessä. Se fiilis on aivan uskomaton!

Hyvää kesäkuun alkua kaikille!

Kesää odotellessa

Tämä viikko  on kulunut tiukasti joka päivä kampuksella intensiivikurssin parissa. Kyseinen kurssi - Lähi-Idän kehityshistoriaa - ei ole itse asiassa maantieteen vaan kehitysmaatutkimuksen kurssi. Kuvaus vaikutti kuitenkin niin mielenkiintoiselta etten vain voinut olla menemättä kurssille. Ja aivan yhtä mielenkiintoinen on kurssi ollut kuin kuvauskin. Yleensä en osaa keskittyä ellei luennoitsijalla ole powerpoint- esitystä taustalla. Nyt se ei kuitenkaan ole haitannut vaan päinvastoin! Jokaisena päivänä tuli kirjoitettua vihkoon muistiinpanoja vähintään viiden sivun verran.

Opiskelu ei kuitenkaan ole rajoittunut noihin koulussa vietettyihin tunteihin. Päätin hyvin viisaasti tarkistaa viime sunnuntaina kurssin luokan ja satuin silloin huomaamaan pienen seikan: Kurssilla on suoritettava tenttikirja joka on 300 sivuinen. Niin ja aikaa on hieman päälle viikko. Hups! Kirjan ääressä on tullutkin vietettyä aikaa rutkasti, oikeastaan koko vapaa-aika mitä töiltä on jäänyt. Huomenna tentin luennon ja keskiviikkona kirjan, sitten on koulu tältä keväältä ohi ja pääsen nauttimaan kunnolla kesästä. Ja tännekin päin enemmän päivittelemään asioita mm. muutaman reseptin muodossa :)

Eilinen oli tosin 100% kouluvapaata aikaa. Töiden jälkeen lähdin työporukan kanssa viettämään laatuaikaa värikuulasodan merkeissä! Vain yhden kerran perusteella voin sanoa tästä lajista: Tahtoo uudestaan!

Tapahtui Kampissa

Saavuin tänään bussilla Kamppiin kaukoliikenteen bussiterminaaliin. Olin päättänyt tulla puoli tuntia aikaisemmin Helsinkiin kuin olisi tarvinnut, ihan sen takia että pääsisin hemmottelemaan itseäni Cafe Beanien ihanilla erikoiskahveilla, sillä viime kerrasta siellä oli ihan liian pitkä aika. Pienessä nälässä kiiruhdin kohti rullaportaita...

...Jotka olivatkin seisautettu oikeanpuoleisissa ylöspäin johtavissa portaissa olevien huoltotöiden takia. Myös alaspäin johtavat portaat seisoivat paikallaan. Jäin hetkeksi katselemaan näkymää. Alaspäin käveli ihmisiä molemmin puolin portaita enkä halunnut lähteä änkemään ohitse. Kun portaat näyttivät olevan vapaina valmistauduin pikaiseen pyrähdykseen. Astuessani ensimmäiselle portaalle huomasin kuinka eräs naisihminen ison matkalaukun kanssa yritti kovin vaivalloisesti laskeutua portaita. Matkalaukku näytti painavalta eikä nainen näyttänyt siltä että käveleminen portaissa olisi ollut helppoa ilman matkalaukkua saati sen kanssa...

...Katsahdin ympärilleni, kukaan ei ollut edes vilkaissut naista vaan olivat suoraan kulkeneet hänen ohitseen. Sen enempää empimättä kiirehdin portaat melkein ylös asti ja kysyin naiselta: "Anteeksi voisinko auttaa matkalaukkunne kanssa?" Nainen katsahti minuun yllättyneenä ja pienen hetken jälkeen sanoi: "Voi kuule se olisi aivan taivaallisen ihanaa, minulla kun on jalka kipeänä ja tämä matkalaukku on niin painava. Eihän siitä ole kovasti vaivaa, onko sinulla kiire?" Vakuuttelin ettei minulla niin kiire ole etten ehtisi häntä auttamaan ja aloin kantamaan (ihan oikeasti minullekin painavaa!) laukkua portaita alas...

...Kantamisessa ei kestänyt edes minuuttia, mutta nainen ehti alas kävellessään moneen kertaan - kovaan ääneen - ihastelemaan kuinka on hienoa kun tänä päivänä löytyy näin reippaita nuoria ihmisiä, kuinka tyylikäs nuori nainen olen ja kuinka joku voikaan auttaa apua tarvitsevaa naista noin pyyteettömästi. Alas päästessään nainen kiitteli minua vuolaasti ja taputti olkaani, hänen ystävänsä hymyili ja kiitteli, naisen koirakin vielä heilutteli minulle iloisesti häntäänsä. Itse hymyilin takaisin ja toivottelin hyvät päivänjatkot...

...Portaita ylöspäin kävellessäni kasvoilleni ilmestyi punastus. Kutsuttiinko minua juuri reippaaksi ja tyylikkääksi nuoreksi naiseksi? Autoinhan vain hyvin pienessä asiassa, mutta nainen kiitteli minua kuin olisin tehnyt suurenkin uroteon? Hetken hämmennyksen jälkeen puna vaihtui suureen hymyyn. Ehkä minulle asia oli pieni, mutta säästin naisen suurelta vaivalta kun kannoin laukun portaat alas. Nainen palkitsi minut sanoin, mutta silti hymyni ulottui korvasta korvaan!

Ei ole olemassa liian pientä asiaa, jossa toista voisi auttaa.

Kokeilkaa.

Saatatte hymyillä koko päivän!

Lounas on the go

Usein on sellaisia päiviä, että sitä vaan säntäilee paikasta toiseen koko päivän. Tiesittekö muuten, että tutkimusten mukaan multitasking on itse asiassa pahasta eikä tee ihmisestä tehokasta? Itselläni kiireiset päivät menevät hyvin usein kaavalla koulusta töihin tai töistä kouluun. Pyrin usein tekemään eväät mukaan, esimerkiksi kaurapuuroa termospulloon. Joskus ei kuitenkaan jaksa tai ehdi.

Ilman eväitä matkaaminen ei ole itselleni ainakaan kovin hyvä idea, sillä silloin on vaikea vastustaa kiusausta ostaa jotain epäterveellistä kuten suklaapatukkaa tai pasteijaa. Tunnustan olevani ehkä pieni stressisyöjä (okei välillä vähän suurempikin)... Ja let's face it: Nuo ovat halpoja ja pitävät verensokerin yllä pienen aikaa. Kuitenkin kun  ns. muistaa pitää järjen päässä kaupassa nälkäisenäkin niin terveellisiä, helppoja ja halpoja välipaloja ja lounaita löytyy. Juuri sellaisia, että ne voi kiireessä hakea kaupan hyllyltä ja syödä matkalla.

Tässä muutama tuote joita olen ottanut mukaan kiireisinä päivinä!

Arlan proteiinirahkapirtelö

Kolmen desilitran kokoisia rahkapirtelöitä on sekä maustamattomana että mansikka-lime ja vadelma-granaattiomena mauissa. Runsaisiin annoksiin ei ole lisätty ollenkaan sokeria, proteiinia löytyy 24 g/annos. Ei tarvita kuin kunnon ravistus, pilli (sisältyy pakkaukseen) kannen läpi ja nauttimaan. Itse olen maistanut vain kuvassa olevaa mansikka-limeä. Täytyy sanoa, että olin hieman pettynyt makuun sillä olin odottanut sen olevan mansikkaisempaa. Hyvää pirtelö kuitenkin oli, tuntui kun olisi juonut jäätelöä! Josta tulikin mieleeni, tuotahan voisi kokeilla DIY frozen jogurttina...

Valion raejuusto

Näitäkin löytyy kahta erilaista: Raejuusto hedelmillä & siemenillä ja raejuusto juureksilla & siemenillä. Hedelmäversio lähti mukaani kun lähdin luennolta töihin. Hyvä ja toimiva idea tämäkin, lusikka ja "täytesekoitus" löytyy kannesta ja annos on valmis alle minuutissa. Mutta miksi oi miksi noiden kuivattujen hedelmien piti olla sokeroituja? Oli aikamoisen makeaa syödä tuota! Ilman sokeria olisi ollut parempi. Ehkäpä tuo on parempi terveellistä herkkuvälipalaa halutessa ja muuten syödä juureksin & siemenin koristeltua raejuustoa.

Juuri täydellinen menu bussimatkalle :)

Nyt viikonlopuksi unohdetaan kaikki kalorien laskemiset kun lähden lauantaina laivalle kaveriporukan kanssa. Buffet ja tax free here I come!

AfterExam kilistelyä

Ei ole varmaan koskaan mennyt viikko näin nopeasti. Syy lienee ehkä siinä ettei viikon kolmena ensimmäisenä päivänä ehtinyt hengähtää kun aamuvarhaisella meni koululle ja sieltä suoraan töihin loppupäiväksi. Siinä huomasi kuinka raskasta on kun aluksi käyttää paljon psyykkistä energiaa koulussa ja sen jälkeen "riehuu" loppupäivän töissä. Samalla tietenkin käyttää kaiken vapaa-aikansa tenttiin lukemiseen niin siinähän se aika meni. Torstai illalla oli viikon  ensimmäinen piristeruiske kun pääsin Lauran spinuun pitkästä aikaa. Takamus ilmoitteli, että viime kerrasta on aivan liian pitkä aika...

Tänään mulla oli siis eräs uusintatentti, joka oli aivan pakko päästä läpi. Arasta takamuksesta huolimatta tentti meni hyvin. Tuli todettua, että kolmas (uusinta)kerta toden sanoo... Tenttitilaisuudesta ulos kävellessäni oli aika voittajafiilis ja halu päästä hieman kilistelemään. Koska illalla olisi salireissu edessä niin siiderin sihauttaminen oli pois pelistä. Mihin siis? Mieleeni muistui, että muutama päivä sitten olin lukenut Steffin blogista hänen yhteistyöstään Jungle Juice Barin kanssa ja suuntasinkin Galleria Esplanadissa sijaitsevaan smoothietaivaaseen pitkästä aikaa. Steffi on ideoinut Jungle Juice Barille oman nimikkojuomansa Steffit Supersmoothien. Combo (mustikka, päärynä, jogurtti, inkivääri, heraproteiini, omenamehu, jäitä) kuulosti niin hyvältä, että sitä oli aivan pakko kokeilla...

Tämän "mainoksen uhrin" on pakko todeta, että ostos kannatti. Olin aluksi hieman epäluuloinen heraproteiinia kohtaan (kuten tiedätte en enää siedä proteiinijauheita yms.), mutta smoothiessa maistuivat vain ihanat marjat ja hedelmät. Inkivääri jäi kivasti jälkimakuna kielen päälle. Hyvän maun lisäksi sai hyvän mielen, sillä jokaisesta juomasta lahjoitetaan 1 euro SOS Lapsikylälle!

Jos teillä siis on mahdollisuus niin käykää ihmeessä kokeilemassa Jungle Juice Baria! :)

 

Ps. Palan painikkeeksi oli ihan pakko käydä hakemassa Punnitse&Säästä liikkeestä tiramisuvalkosuklaamanteleita. Koska haluan pitää yllä illuusiota terveellisyydestä niin kuva kyseisestä pussista on sensuroitu ;)

2014 Heia

Ihan ensimmäiseksi on pakko sanoa niille jotka ei vielä tiedä, että HeiaHeia on aivan mahtava! Itse en ainakaan enää pysyisi edes kalenterin treenimerkintöjen avulla perillä milloin olen liikkunut ja kuinka paljon. Kalenteria kun en jaksa välttämättä edes muokata vaikka treenien aikataulut muuttuisivat. Ja onhan se kivaa saada muilta kannustuksia ja kommentteja treeneistään.

Nyt kun mulla on Heiaa hurjat kaksi vuotta takana niin ajattelin tehdä postauksen, jossa vertailen noita kahta viime vuotta treenien suhteen.

2014

2013

Hups! Treenimäärät olivat tippuneet viime vuonna kolmasosalla vuodesta 2013. Eipä tuo ihme toisaalta, sillä viime keväänä tuli pakerrettua kandi ja viime syksy oli todella tiukka. Todella tyytyväinen olen kuitenkin tuohon treeni- ja tuntimäärään kun nuo edelliset seikat ottaa huomioon! BodyJam leijui edelleen lyömättömänä ykkösenä. Se on meidän salilla yleinen hyvän naureskelun aihe: Jammaajat tulevat salille vaikka keskiyöllä diskoilemaan jos niin kalenteriin laitetaan! Tänä vuonna valmistautuminen Helsinki MidnightRuniin sai juoksemisen ja juoksumaton nousemaan Top5. Kuntosali ja spinu ovat edelleen viiden "suosituimman" joukossa, vaikka niitä ei ole tullut määrällisesti harrastettua niin paljoa.

2014

2013

Viime vuonna olin hirveän laiska kirjoittamaan sairauspäiviäni Heiaan. Esimerkiksi kesäkuussa olin pari viikkoa kipeänä, mutta sitä en ole jaksanut merkkailla mukaan. Tänä vuonna voi olla etten kirjoita ollenkaan sairauspäiviä Heiaan, sillä mulle ei ole aivan auennut minkälainen funktio niillä tuolla olisi. Mieluummin muistelen omia treenejä kuin tuijotan sairaspäivien rasteja!

2014

2013

Toinen vuosi kun katselen näitä tilastoja ja vieläkään en osaa lukea oikealta vasemmalle, vaan alan lukemaan 1, 4, 7, eikun... Tuota kakkoskohdan kävelyä ei pidä sekoittaa ihan kävelyyn vaan sekin kuuluu mun juoksuharjoituksiin. Näyttäen en vain ole osannut laittaa sitä aina samaan kategoriaan. Vanhat tutut perussuosikit tosiaan löytyvät molemmilta listoilta, viime vuonna tuli myös muutama uusi tuttavuus.

Iloinen yllätys oli se, että vaikka luulin etten käynyt yhdelläkään BodyPump tai BodyCombat tunnilla niin olen näyttäen molempia harrastanut hurjat kaksi tuntia! Vuonna 2013 pumpattua tuli 15 kertaa ja combatia harrastettua 11 kertaa. Unelmoin siitä, että pääsisin samalle tasolle kuin ihana jumppahullu Mine! Koulukin muuten näkyy tuolla 2014 listalla sentään fyysisenä työnä edes kerran: muutaman tunnin mittaisena suokävelynä. Uusina tuttavuuksina (kiitos Lauran!) on viime vuoden listassa mm. tallityöt, rytminen voimistelu sekä lentopallo.

Innolla odotan mitä vuosi 2015 tuo tullessaan. Toivottavasti enemmän treenejä! Jos tähän muutamaan ensimmäiseen viikkoon on uskominen niin hyvältä näyttäisi. Treenikärpänen on puraissut hyvin ja tuntuu kuin olisin löytänyt kunnolla uudelleen liikunnan ilon. Kasvavien treenimäärien lisäksi olisi toki kiva saada uusia treenilajeja listalle. Olen jo muutaman tovin ehtinyt pohtia esimerkiksi vesijuoksun kokeilemista tai joogaamisen aloittamista. We'll see!