sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Helsinki Coffee Festival

Tulipa pidettya spontaani pieni blogitauko. Viimeisen parin viikon aikana on tullut oltua viisi päivää viikosta duunissa ja lisäksi valmistauduin samalla monen sadan sivun kirjatenttiin. Siinä se vapaa-aika menikin suurimmaksi osaksi säännöllisen epäsäännöllisen treenin lisäksi. Eilen vihdoin sain suoritettua tentin alta pois (jep, valtiotieteellisen tentit ovat lauantaina).


Tentin jälkeen lähdin ensimmäistä kertaa tutustumaan Kaapelitehtaan tarjontaan Helsingissä, kiitos Paulig Instituutin! Osallistuin heidän kisaansa vähän aikaa sitten heidän Instagramsivuillaan (@PauligInstitute) ja alkuviikosta sain tietää voittaneeni kaksi lippua Helsinki Coffee Festivaaleille!


Helsinki Coffee Festival on Kaapelitehtaalla järjestettävä tapahtuma kahvinystäville sekä -ammattilaisille. Tapahtumassa pääsee maistelemaan eri kahveja, tutustumaan erilaisiin koneisiin ja opettelemaan erilaisia asioita kahviin liittyen kahvin valmistuksesta koneiden putsaamiseen. Hieman erilainen, mutta mielenkiintoinen tapa palkita itsensä tentin suorittamisen jälkeen.




Vaikka en itseäni aivan vannoutuneeksi kahvin ihailijaksi tunnusta -ellei täysautomaattisen espressokeittimen omistaminen mua sellaiseksi leimaa- niin ainakin kahvin ystäväksi kuitenkin. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi festivaaleilla hujahti pari tuntia tuosta vain. Maisteltiin ystäväni kanssa syntisen paljon erilaisia kahveja, seurattiin kahvin SM-kisoja ja kuunneltiin samalla myös ammatinyrkkeilijä Eva Wahlströmin haastattelua hänen kahvinjuonnistaan. Haastattelusta jäi mieleen seuraavat asiat: Kahdeksan kuppia on Evallekin liikaa kahvia päivässä, suodatinpaperi tulee huuhdella ennen porojen laittamista (tai tulee tappelu puolison kanssa) ja kookosöljyä kahviin pitää saada aina. Oli ihan mielenkiintoista kuunnella urheilijan terveestä suhtautuminen kahviin (sidenote: kahdeksan kupin päivämäärästä on vähennetty hurjasti).


Tulipa samalla huomattua kuinka kaulassa kiikkuva järjestelmäkamera olisi ollut paljon kätevämpi laite kuin kännykän kamera. Suurin osa ajasta tuli alueella käveltyä kuppi kädessä, joten kuvasaalis eri kahviständeistä jäi olemattomaksi. Muutenkin paikka oli melkoisen täynnä väkeä, joten hyviä kuvia oli aika vaikea saada. Ja alla olevasta kuvasta huomaa kuinka se mun keskittyminen herpaantui kahvista myös muihinkin asioihin, kuten paikan sisustukseen...


Eilinen parituntinen kahvin maailmassa oli kaiken kaikkiaan antoisa ja mielenkiintoinen, varsinkin kun tuo oli ensimmäinen kahviin liittyvä tapahtuma johon olen osallistunut. Ilman Instagramia olisi mennyt varmasti koko tapahtuma multa ohitse. Enkä olisi päässyt maistamaan elämäni ensimmäisiä churroja suklaisen kaakaon kera. Enkä olisi päätynyt ostamaan ihania uusia tuttavuuksia Dallmayrsilta. Kolmea eri kahvipapua. Ihan vain siksi etten osannut millään päättää kolmen eri papupussin kesken. Not ashamed and not afraid to say it! Koska mun mielestäni heidän kahvinsa oli ehdottomasti festivaalien parasta.



sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Me proud!

Kevät alkaa pikkuhiljaa lämmittämään ihanasti. Ei tarvitse enää työmatkoja varten lämmittää tai skrapata autoa, päivät sen kuin pitenevät ja ensimmäiset leskenlehdet sekä sinivuokot on bongattu. Pidän kaikista vuodenajoista. Eniten toki kesästä, mutta en diksriminoi mitään muista vuodenajoista enemmän kuin toista. Välillä on melko huvittavaa seurata kuinka odotetaan uutta vuodenaikaa, jotta siitä pääsee valittamaan. Joka vuosi aivan sama. Perus suomalaista meininkiä... Mun mielestäni jokaisessa vuodenajassa kun riittää aina uusia alkuja, jotain mitä odottaa.

Tänä vuonna tosin kevät yllätti mut sellaisella tavalla, jota mulle ei tähän aikaan vuodesta kovinkaan usein käy. Tavalla, joka saa mut ehkä ymmärtämään uroskoiria, jotka ulvovat pitkin kevättä...


Alkuviikosta eräänä aurinkoisena päivänä päätin, että nyt on PAKKO kaivaa esiin pyörä ja lähteä liikkeelle! Mitäs ihmeellistä tässä? No sitä, että yleensä vasta touko-kesäkuun vaihteessa mun mielestä on sopivat kelit pyöräilyyn ja mua näkee hyvin harvoin (jos koskaan?) sitä ennen pyörän selässä ulkoilmassa. Siihen asti spinnaan turvallisesti neljän seinän sisällä spinningsalin lämmössä. Minkäs vilukissa mukavuuden- ja lämmönhalulleen voi.

Nyt kuitenkin päätin repäistä duunipäivän ja päivän luku-urakan kunniaksi oikein kunnolla. Sisälle en halunnut jäädä, vaan auringon paistaessa oli aivan pakko päästä ulos. Lenkki olisi ehkä ajanut asian, mutta jotenkin astuttuani ulkoilmaan askeleeni suuntasivat polkupyöräni luokse. Kypärä päähän, kuulokkeet korville ja menoksi! Euforia valtasi sekä mielen että kropan ensimmäisestä polkaisusta lähtien.

Usein sitä unohtaa menestymisensä ja keskittyy vain epäonnistumisiinsa mielessään ja puheissaan. Nyt mä aion kuitenkin hehkuttaa kuinka ylpeä oon itsestäni. Ylpeä, että lähdin pyöräilemään tuona aurinkoisena päivänä. Ylpeä, että aikaa kului suht saman verran kuin viime vuonna samaan lenkkiin. Ylpeä, että tein vielä toisen pyörälenkin tällä viikolla. Pyöräkausi on niin korkattu että!

Onko kevät jo saanut sinut sekaisin?
Ja ennen kaikkea haluan tietää: Mistä sinä olet ylpeä itsessäsi juuri NYT? :) 

 
Se aivan pakollinen pyöräselfie!

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Maaliskuun Instagram

Seuraathan mua (@turunennoora) Instassa? Uusiin ihmisiin ja lukijoihin on aina ihana tutustua :)

Heti maaliskuun ensimmäisenä päivänä suuntasin viettämään päivää kaverin kanssa Tallinnaan. Koska kyseessä oli päiväristeily, ei ehditty kävellä Vanhassa kaupungissa. Ehkäpä kesällä voisi suunnata sinne!

Vuoden ensimmäinen elokuva oli How to be single, ihana Nykiin sijoittuva komedia. Poppari ja suklaa kruunasivat elokuvakokemuksen. 

Girls' night out kuoharia myöten!

Kaveri mainitsi yhtenä päivänä, että oli nähnyt unta etelänmatkasta. Tämän jälkeen itsellänikin alkoi tulvimaan mieleen ihanat muistot kuumasta Kyproksesta viime elokuulta. Ne värit, ne ruuat ja se tunnelma <3

Vaikka viikolla yritän pitää kovaa kuria herkkujen suhteen niin mun mielestä raakasuklaata ei lasketa. Pieni patukka sisältää pelkkiä hyviä aineita ja mikä parasta - hyvää oloa!

Toisaalta välillä pitää hemmotella itseään. Juuri ennen kuvan ottamista olin saanut päivän luku-urakan suoritettua duunipäivän päätteeksi, se jos mikä ansaitsee hyvän palkinnon!

Uusi rakkauteni eli nepalilainen ruoka. Hyvässä seurassa vielä tuplasti parempaa! :)

Hyvää alkavaa huhtikuuta kaikille! 
Kevät on ihan kohta täällä :) 

perjantai 1. huhtikuuta 2016

IKEA day

Kuun vaihtumisen huomasin oikein kunnolla kun aamulla luin uutista kuinka Opel vaihtaa Astra-merkkisen autonsa nimen aStaraksi. Hetken siinä tuumailtuani että mitähän v***a, tajusin tänään olevan huhtikuun ensimmäinen alias aprillipäivä. Eli siis pitäisi yrittää muistaa epäillä kaikkea ja kaikkia. Somekriittisyys päälle ja tuttuja välttääkseni ajelin Ikeaan viettämään aikaa.

Jos nauttisin aprillipäivän piloista niin sanoisin, että lähdin ostoksille etsimään sisustusta tulevaan talooni. Periaatteessa toi oli mun Ikean vierailun tarkoitus, vaikka siitä itse asunnosta ei ole vielä tietoa kuin että joskus hamassa tulevaisuudessa ;) Sainpa samalla syyn pitää tauon tenttikirjanurakan keskellä.

Muutama kuvakin tuli napattua omaan silmään sopivista kohteista.Viime viikolla Lauran kanssa Sellossa ollessamme keskusteltiin mm. sisustuksesta. Erilaisia Ikean sisustuksia kuolatessani hymyilin itsekseni kuinka voikaan hyvillä ystävillä olla niin erilainen maku. Täysin valkoinen sisustus ei vain sovi mulle vaan mun sisustussydämeni sykkii tummemmille sävyille. Inspiroivia huoneideoita riitti Ikeassa tähänkin värimaailmaan liittyen...





Tumma värimaailma kaipaa piristystä ja siihenkin löytyi ideoita. Törmäsin esimerkiksi kaakeleihin, jonka tyyliset mun on aivan pakko saada omaan asuntooni. Ehkäpä enemmänkin värillisinä marokkolaisina versioina. Ja nuo Ikean isot taulut! Onko ketään joka ei niitä katsellessaan haaveilisi kantavansa edes yhtä sellaista koristeeksi omaan kotiinsa?




Inspiraatiokierros päättyi huonekasviosastolle. Kerrankin voin ylpeänä todeta, että osasin olla helposti ostamatta yhtäkään uutta viherkasvia itselleni. Yleensä käyn rankan henkisen juu-ei taistelun viimeistään tuon osaston kohdalla. Tällä kertaa lompakko oli ja pysyi kiinni. Me so proud voisin jopa todeta.



Minkälaisia sisustustyylejä teillä on? Tykkäättekö käydä silloin tällöin tälläisillä inspiraatiokierroksilla? :)