Maaliskuun Instagram

Seuraathan mua (@turunennoora) Instassa? Uusiin ihmisiin ja lukijoihin on aina ihana tutustua :)

Heti maaliskuun ensimmäisenä päivänä suuntasin viettämään päivää kaverin kanssa Tallinnaan. Koska kyseessä oli päiväristeily, ei ehditty kävellä Vanhassa kaupungissa. Ehkäpä kesällä voisi suunnata sinne!

Vuoden ensimmäinen elokuva oli How to be single, ihana Nykiin sijoittuva komedia. Poppari ja suklaa kruunasivat elokuvakokemuksen. 

Girls' night out kuoharia myöten!

Kaveri mainitsi yhtenä päivänä, että oli nähnyt unta etelänmatkasta. Tämän jälkeen itsellänikin alkoi tulvimaan mieleen ihanat muistot kuumasta Kyproksesta viime elokuulta. Ne värit, ne ruuat ja se tunnelma <3

Vaikka viikolla yritän pitää kovaa kuria herkkujen suhteen niin mun mielestä raakasuklaata ei lasketa. Pieni patukka sisältää pelkkiä hyviä aineita ja mikä parasta - hyvää oloa!

Toisaalta välillä pitää hemmotella itseään. Juuri ennen kuvan ottamista olin saanut päivän luku-urakan suoritettua duunipäivän päätteeksi, se jos mikä ansaitsee hyvän palkinnon!

Uusi rakkauteni eli nepalilainen ruoka. Hyvässä seurassa vielä tuplasti parempaa! :)

Hyvää alkavaa huhtikuuta kaikille! 

Kevät on ihan kohta täällä :) 

Ekoshoppailua

Pikkulinnut lauloivat, että Aikatalon ekokauppa Ekolossa olisi loppuunmyynti meneillään ja kaikki tuotteet olivat puoleen hintaan. Tämä siis siksi että siellä oli tapahtunut suurehko vesivahinko ja liike oli pakko sulkea ainakin korjauksen ajaksi. En ollut koskaan kuullutkaan kyseisestä paikasta aiemmin, mutta 50% alennus herätti uteliaisuuden oikein kunnolla. Hävettävän hyvin tunnen opiskelukaupunkini tosiaan. Pitäisiköhän kenties kuudentena opiskeluvuotena tehdä muitakin kierroksia Helsingissä kuin Kamppi-Kaisaniemi tai Kamppi-Kumpula...?

Uteliaisuus tai mielenkiinto (tai mahdollisuus säästää rahaa) oli saanut monet muutkin liikkeelle. Eilen iltapäivällä kauppaan astuessa kuhisi se asiakkaita, varmasti vanhoja kantiksia sekä aivan uusia. Liike oli ollut jo monta tuntia auki ja sen huomasi lukuisista tyhjistä koloista hyllyissä. Kauppa kävi hyvin. Kiertelin tarkasti hyllyt läpi ja keräillen samalla itselleni ostoksia ennen suuntaamistani kiemurtelevaan jonoon. Puolisen tuntia jonotettuani kävelin hymyhuulin ulos kauppakassi täynnä itselleni uusia tuotteita. Hymyillen koska pääsen kokeilemaan uusia juttuja. Hymyillen koska minun hermoillani puolen tunnin jonotus on aikamoinen saavutus. Oh well...

Mitä Ekolosta tarttui mukaan?

Kaurapuurosta on tullut mun jokapäiväinen ruokani jossain vaiheessa päivää, nyt kuitenkin saan Urtekramin täysjyväriisipuurosta sille vaihtelua joinakin päivinä. Joka aamu en ehkä tätä tee, tuota puuroa kun tulee keittää 75 minuuttia.
Soijasuikaleista aion nyt ensimmäistä kertaa kokeilla tehdä ruokaa, paketissa ollut kuva pasta-annoksesta näyttää ainakin vastustamattomalta! Ja ehkäpä maustan näitä kokeiluja Urtekramin dijonsinapilla.
 

Teehylly oli kaupassa ensimmäinen hylly, jonka luokse suuntasin jostain kumman syystä. Erilaisia teepurkkeja ei voi koskaan olla liikaa sanon minä. Etenkään jos ne ovat yhtä nättejä kuin tämä Les Jardins De Gaïan mansikalla ja vaniljalla maustettu rooibostee! Ihme ja kumma pystyin pidättäytymään vain yhdessä purkissa vaikka olisin voinut lapata kaikki erilaiset teepaketit kassiini.

Raakasuklaat ovat mielestäni aika kalliita, jos vertaa tavalliseen suklaaseen siis. Yleensä nuo levyt ja patukat ovatkin jääneet kaupan hyllylle. Nyt oli hyvä syy napata mukaansa muutama raakasuklaapaketti sekä muutama luomusuklaapatukka. Näitä maistellessa saa varmasti hyviä ideoita uusien raakasuklaasatsien tekoon! Ainakin tuo cappuccinolla maustettu raakasuklaa kuulostaisi liian hyvältä jättää kokeilematta...

Kannattaa avata mielensä uusille kokemuksille. Jos ja kun Ekolo jatkaa toimintaansa Aikatalon pisteessään, pistäydyn paikalla mielelläni uudestaan! :)

Joulukuun Insta

Selaillessani Instagramin kuvia näin laittaneeni sinne joulukuun ensimmäisenä päivänä kuvan lumettomasta maisemasta. Nyt ulos katsellessa on onneksi aivan toisenlaiset maisemat: mikä puuterilumisatumaa! Juoksulenkkarit on aika vaihtaa talviversioihin siis. Tuota lumetonta kuvaa en halunnut tänne blogin puolelle tuoda kuitenkaan, yritän niin unohtaa sen ettei saatu nauttia valkoisesta joulusta! Mutta olipa joulukuussa sen verran tekemistä ja muuta mukavaa ettei kuukausi todellakaan piloilla ollut lumettomanakaan.

 Mulla taitaa olla joka kuukausi joku ulkoilukuva koirista Instassani jostain kumman syystä...

Joulun jälkeen terveelliset syömiset meni vähän... Noh... Koko aika tuntui olevan viikonloppu joten herkkuja tuli syötyä. Joulukuun alussa vielä jaksoi syödä terveellisesti, itseasiassa kokonaisen viikon söin pelkkää salaattia lounailla ja muutenkin terveellisesti niin tasapainoisestihan se loppujen lopuksi meni eikö niin?

Pimeällä otettu kuva pihan värikkäistä jouluvaloista. Eipä näytä niin pahalta. Jossain vaiheessa taidan kyllä säästää ihan kunnon järkkäriä varten!

Lauran ollessa matkoilla olen saanut hoitaa näitä kolmea ihanaa pupua. En kestä kuinka suloisia ja höpsöjä nämä osaavat välillä olla! Aamiainen on useaan otteeseen meinannut mennä väärään kurkkuun näiden touhuja katsoessani...

Sain otettua itseäni niskasta kiinni ja vietin iltapäivän parhaan ystäväni kanssa, joka värjäsi blondit hiukseni enemmän minunlaisemmiksini. Nyt ei tunnu olo enää oudolta katsoessani peiliin vaan ihanan kotoiselta! Salin puolella taas saa katsoa useammin peiliin, että missä kohtaa valuu sinistä ja missä violettia hikeä.

Stockmannin jouluikkunat luovat joulutunnelman joka vuosi, oli sitten lunta ulkosalla tai ei!

Ensimmäiset kokeilut raakasuklaan saralla. Nam!

 Uudenvuodenaatto meni tänä vuonna kotona. Kaikki valot päällä ja televisio pauhasi, jottei Tico pelkäisi niin hirveästi raketteja. Koska hän on sitä mieltä, että mitä korkeammalla sen turvallisempi niin: aluksi maattiin lattialla, sitten hypättiin mun viereen nojatuoliin ja vielä käsinojalle... Ja kyllä tiibetinspanieli mahtuu istumaan myös ihmisen olkapäällä, jos olette ikinä sattuneet miettimään sitä!

Instagramini on @turunennoora 

See you there! :)

Suklaasydämiä

Reilun vuoden olen miettinyt jos kokeilisin jossain vaiheessa raakasuklaan valmistusta, jostain syystä se aina kuitenkin jäi kokeilematta. Tänä vuonna muutamasta tutusta blogista luinkin raakasuklaan valmistuksesta ja sain kunnon kipinän hommaan. Pakon toisin sanoen, sillä lupasin Annalle tekeväni raakasuklaata tämän vuoden loppuun mennessä. Tänään -vuoden toiseksi viimeisenä- oli hyvä toteuttaa tämä lupaus ;)

Olin aina jotenkin ajatellut raakasuklaan valmistuksen olevan jotenkin vaikeata tai aikaavievää. Tietoa etsiessäni tajusin että kunhan aineet ovat vain keittiön kaapissa, syntyy raakasuklaata nopeammin kuin ajaisin autolla kauppaan hakemaan suklaalevyä! Raa'an suklaan ideanahan on ettei aineksia kuumenneta yli 45 astetta kuumemmaksi, jolloin mm. raakakaakaojauheen kaikki hyvät aineet (esimerkiksi antioksidantit) eivät katoa. Aineet sekaisin ja valmista on. Eikä aineksia raakasuklaaseen paljoa tarvita, sillä perusohje kuuluu seuraavasti:

1 dl kaakaovoita

½ dl kookosöljyä

½ dl raakakaakaojauhetta

lisäksi:

makeutus mielen mukaan (kookospalmusokeria, hunajaa tai steviaa)

lisä"härpäkkeitä" (gojimarjoja, pähkinöitä)

Raakasuklaan valmistuksen aloitin ihan sellaisella mulle perusasialla, muille ehkä hieman valinnaisella: oli aivan pakko maistaa muutamaa kaakaovoin palasta. Uteliaana tää oli aivan pakko tehdä! Ja kaakaoltahan se maistui, vaikka olikin vaaleata...

Itse asiaan sitten. Keitin vedenkeittimellä päälle puolisen litraa vettä, jonka kaadoin pieneen kattilaan. Kattilaan asetin metallisen kuuden desin mitan, johon olin mitannut valmiiksi kaakaovoin ja kookosöljyn. Ei kauaa tarvinnut sekoitella seosta kun rasvat olivat jo sulaneet. Tämän voi toki hoitaa liedellä vesihauteessa tai mikrossa, mutta kukin tyylillään.

Tämän jälkeen sekoitin joukkoon raakakaakaojauheen ja makeutukseksi laitoin ruokalusikallisen kookospalmusokeria. Koska tein ensimmäisen satsin raakasuklaata niin tämä meni hieman arviolta. Kuivat aineet ja rasva sekoittuivat nätisti keskenään, tuloksena juoksevaa suklaata. Alla olevasta kuvasta näkyy kuinka ihanasti mitassa alkoi näkyä suklaan väriä vaikken ollut vielä sekoittannutkaan aineksia keskenään yhtään.

Ruokalusikalla kaadoin suklaamassaa silikonimuotteihin. Halusin hieman tehdä kokeiluja, joten kun olin miltein puolet suklaasta laittanut muotteihin lisäsin mukaan puoli ruokalusikkaa kookospalmusokeria ja ripauksen aitoa vaniljajauhetta. Sainpa samalla kokeiltua miten tuo sokerin määrä vaikuttaa suklaan makeuteen.

Sydänmuotin täytettyäni suklaata oli vielä jäljellä, joten tein kolmannen version suklaasta: laitoin sekaan piparinmurusia. Koska joulukuusi heitetään vasta loppiaisena ulos, ei joulu vielä ole ohi. Ja koska leivoin niin ison satsin pipareita jouluna etten vieläkään ole pystynyt kaikkia syömään. Ja vielä koska keittiöstä ei löytynyt sitten yhtään kokonaista pähkinää juuri silloin kun olisin niitä kaivannut!

Siirsin suklaat jähmettymään pakastimeen puoleksi tunniksi heti kun sain suklaamassan muotteihin. Näin siis koska massan lämpötila ei ole suuri, maksimissaan kun se saa tosiaan olla sen 45 astetta tai suklaa ei ole enää raakaa. Puolen tunnin jälkeen siirsin suklaan muoteista rasioihin ja laitoin ne maistatuserää lukuunottamatta jääkaappiin. Näin helposti valmistuu siis täysin lisäaineeton, maidoton, gluteeniton, vegaaninen ja mahdollisesti sokeriton herkku.

Entä maku? Muutaman suklaakonvehtirasian jouluna tuhonneena raakasuklaa oli ehkä pieni shokki sokerihuuruiselle. Eihän se makeaa ollut -eikä olisi kuulunutkaan- mutta hyvää se silti oli! Oli todella vaikea vastustaa kiusausta ja olla syömättä kaikkia suklaita yhdeltä seisomalta. Lisäksi suklaa suli aivan vallattoman ihanasti suussa, aivan eri tavalla kuin kaupasta ostettu. 

Ja onhan se niin, että rakkaudella (itse)tehty herkku maistuu aina parhaimmalta.