Täydellinen rusketus

Suomalaisen herkän ihon tapaan mulla on ollut usein ongelmana, että ihoni kärähtää suhteellisen helposti enkä rusketu kunnolla. Kokeilin muutamia vuosia sitten aurinkokapseleita, mutta en jotenkin koskaan innostunut niistä kunnolla. Etenkin kun rusketuksen hinta tuli aika suureksi tällä tavalla, se ei ollut vain mun juttuni. En tajua kuinka vasta viime vuonna mulle välähti kokeilla toista paljon maukkaampaa tapaa auttaa brunan muodostumista...

Hedelmiä ja vihanneksia. Kiitos muutamia viikkoja ennen Kyproksen matkaa päivittäin nauttimani porkkana-appelsiinimehun sain elämäni parhaimman näköisen rusketuksen, ei mitään oranssia vaan juuri sopivan päivetyksen kun yhdistin auringonpalvontaan 50 suojakertoimen voiteen.

Tuon "rusketusmehun" jujuna oli porkkanan sisältämä antioksidantti beetakaroteeni. Sen lisäksi, että beetakaroteenista muodostuu terveydelle välttämätöntä a-vitamiinia, auttaa beetakaroteeni tosiaan myös ruskettumaan herkemmin. Beetakaroteenia löytyy monista punaisista, oransseista ja keltaisista hedelmistä ja vihanneksista. Itse asiassa myös jotkut vihreät kasvikset ovat hyviä beetakaroteenin lähteitä, niissä lehtivihreä vain peittää antioksidantin oranssinkellertävän värin.

Listasin tähän alle kaupan heviosaston tuotteita, joissa on rutkasti beetakaroteenia:

porkkana

punainen paprika

tomaatti

persikka

nektariini

aprikoosi

sitruuna

cantaloupemeloni

lehtikaali

pinaatti

bataatti

Viime vuotisen hyvän tuloksen innoittamana aion nyt kesän lähtiessä käyntiin panostaa tavallista enemmän beetakaroteenia sisältäviin hedelmä- ja kasvismehuihin. Itsepuristetut mehut kun ovat tulleet jäädäkseen elämääni ostettuani viime vuonna ensimmäinen mehukoneeni. Tämän päivän mehuni muodostui porkkanasta, persikasta ja appelsiinista.

Cheers!

Kookosöljystä

Kookosöljy. 

Sitä voi käyttää niin ruoanlaittoon, leivontaan, hiuksiin, iholle... Mahdollisuuksia tuntuu olevan loputtomasti. Pitihän sitä sitten itsekin sortua ostamaan itselleen tuota ihmeainetta. Jotenkin olen yleensä vierastanut kookoksen makua ruuissa, mutta kun muutaman kerran paistoin banaanilettuja kookosöljytilkassa, aloin itse asiassa pitämään mausta. Kesällä sitten kokeilin kookosöljyä aurinkovoiteena kun en pitkää aikaa auringossa viettänyt (ihollani on taipumus palaa helpommin kuin ruskettua ilman asianmukaisia varustuksia). Se todellakin suojasi, eikä ihoni punoittanut auringonoton jälkeen. Lisäksi sain oikein silkkisen pehmeän ihon!

Mitä kookosöljypurnukka ja lattekuppini tekevät pöydällä vierekkäin sitten? Kookosöljyn sanotaan antavan koostumuksensa takia lisää energia, auttavan vastustuskykyä ja nopeuttavan aineenvaihduntaa. Toisin sanoen tämä on hyvää rasvaa, joka ei lihota vaan auttaa rasvanpoltossa. Heinäkuun alussa aamiaisella lattekuppiini sujahtikin ensimmäisen kerran hieman kookosöljyä sekaan. Kaikkeahan kannattaa kokeilla.

En tehnyt tätä täysin oikeaoppisesti - kahvi kun pitäisi kaataa kuumana tehosekoittimeen - vaan lusikan kanssa sekoittelin öljyn kuuman kahvin sekaan. Tuloksena oli kermaisen tuntuinen ja hivenen makea latte. Ei paha varsinkaan kun en käytä sokeria latten seassa ollenkaan. Ehkäpä joku päivä uskallan viimein kokeilla pelkkää espressoa kookosöljyn avulla.

Tästä lähtee rasvan palaminen hurjaan kasvuun!

(huomatkaa lauseen ironinen luonne)

Lähteet:

Kookosravinto.fi

Coconut Mama 

Astetta enemmän potkua

Aloittaessani treenaamisen käytin paljon erilaisia proteiinijauheita, sekä palautumiseen että välipalana. Monia erilaisia jauheita ja merkkejä kävin läpi. Sekä maitoon että veteen sekoitettuna. Jossain vaiheessa tuli siihen touhuun stoppi kun en vain enää saanut pakotettua minkäänlaisia juomia kurkusta alas. Joka kerta kun yritin tuli vain lähinnä yökkäysrefleksi. Tulin siihen tulokseen, että jos en kerran treenaa kuin vain itseäni varten en tarvitse mitään erikoisia jauheita treenaamiseen. Tämän jälkeen "palautusjuomana" olen lähinnä käyttänyt raakakaakaota sekoitettuna rasvattomaan maitoon.

Latureita -ennen treeniä juotavia litkuja- en sen sijaan koskaan ollut kokeillut. Kai minä nyt treenata pystyn ilman lisäboostia? Vaikka olisihan se ihan kiva välillä jaksaa enemmän, mutta kyllä se espresson kofeiini riittää?! Laura tietää hyvin mun hieman epäluulon kaikkia tälläisiä jauheita kohtaan... Joten kun hän sai kokeiluun yhtä markkinoiden tehokkaimmista latureista muutaman pussin, sain toimia hänen kanssaan koehenkilönä.

Villimarjojen makuinen laturi hmm...

Shakeriin pussin sisältöä kaataessani hämmästyin aluksi jauheen määrää. Sitä kun tuntui olevan hulvattomasti. Tämä tosin saattaa johtua siitä etten ole käyttänyt mitään jauheita pitkään aikaan. Toinen hieman hämmennystä aiheuttava tekijä oli Lauran kommentti mausta: "Se voi olla aika sun mielestä todella pahaa." Heikompia voisi näinkin kannustava kommentti hirvittää, mutta mun kohdalla käänteinen psykologia toimii. Jos sanotte mulle etten pysty niin varmasti pystyn. Tai ainakin kokeilen. Valmistauduin kuitenkin siihen, että pääsen juoksemaan vessaan jos tarve niin vaatii.

Silmät kiinni, korkki auki ja kippis&kulaus...

Ensimmäinen ajatus: Tää EI ole pahaa? Olin niin valmistautunut hirveänmakuiseen juomaan etten osannut odottaa tälläistä. Maku oli suoraan sanoen mielenkiintoinen muttei paha ollenkaan. Villimarjojen (wild berries) maku maistui ehkä hieman esanssisen oloisena, mutta maistui kuitenkin. Koko juoma meni helposti alas ja mikä parasta: aivan pakottamatta.

Laturi pääsi ihan kunnon testiin, sillä suuntasin salille tekemään kunnon jalkatreenin. Pikkulapsen tavoin olin ehkä odottanut jonkinlaista hypertilaa, mutta jouduin tässä pettymään. En ollutkaan mikään vieteristä vedettävä lelu salilla. Mutta en voi sanoa etteikö jauheella olisi ollut vaikutusta. Jaksoin tehdä tavallista painavammilla painoilla treenin ja enemmän toistoja kuin yleensä. Huomasin treenin olevan tehokkaampi eniten siinä, että jalat tärisivät tavallista enemmän paikkojen välillä siirtyessä. Aivan mahtavaa!

Ennakkoluuloille ei kannata siis antaa valtaa aina, laturit toimivat oikeasti ja sopivat myös normitreenaajille. Tsekatkaa Lauran blogista lisää tietoa aiheesta! :)

Quest Bar maniaa

kuva

Quest Bar patukat, nuo tällä hetkellä luonnollisimmiksi ja parhaimmiksi proteiinipatukoiksi leimatut tuotteet, ovat olleet jo pitkään "in" fitnesspiireissä ympäri maailman. Monista blogeista olen lukenut niistä pelkkää hyvää ja tietenkin olen utealiaana palanut halusta päästä kokeilemaan kyseisiä patukoita. Proteiinipatukoista innostuin aloittaessani käymään salilla, mutta pitkään aikaan en ole niitä syönyt enää. Viime vuoden lopulla päätin kuitenkin ostaa muutaman Quest Barin kouluun välipaloiksi. Mukaan luontaistuotekaupasta tarttui neljä patukkaa niiden suolaisesta hinnasta (miltein 4 euroa kappale!) huolimatta. Koska ei sitä voi vain yhtä laatua maistaa. Maisteltavana mulla oli Chocolate Brownie, Chocolate Peanut Butter, Banana Nut Muffin ja Double Chocolate Junk.

Millaisia Quest Barit sitten olivatkaan?

Patukoiden kääre on jo sinällään hyvin houkutteleva, vesi herahtaa kielelle jo pelkästä kuoren tuijotuksesta. Heti ensimmäisenä huomaa patukan sisältävän runsaasti proteiinia (20g), paljon kuitua ja vain vähän hiilareita. Keinotekoisia makeuttajia ei ole käytetty ja maun luvataan olevan luonnollinen, ihan mahtavaa siis! Ravintosisältö lupaa pelkkää hyvää.

Kääreen avatessaan tuoksu on ihan ok ja sitä inhaa suklaakuorrutetta ei ole patukan ympärillä sormia sotkemassa. Itse olen syönyt monia erilaisia proteiinipatukoita ja niiden keinotekoisen maun lisäksi inhottavinta on juuri se "suklaakuorrute". Lisäksi suklaan palaset on Quest Bareissa oikeasti isoja eikä sellaisia, joita tarvitsisi metsästää suurennuslasin kanssa. Vaikka patukka onkin aika kova, niin se pehmenee mukavasti kun sitä mikrottaa.

Löysin siis uudelleen proteiinipatukat pitkän tauon jälkeen...?

Poliittisesti korrektisti voisin todeta tähän, että koska nämä patukat ovat sen verran hinnakkaita ei minunlaiseni tavallisen salillakävijän kannata niitä ostaa välipalaksi. Tottahan tuo periaatteessa on enkä siis valehtele jos sanoisin näin ja jättäisin asian siihen.

Suoraan sanottuna mielipiteeni on kuitenkin tämä: Quest Barit ovat aivan täyttä kuraa! Niiden maussa ei mielestäni ollut mitään luonnollista ja ne muistuttivat hyvin paljon toinen toistaan. Jos mulle oltaisiin annettu patukka ilman käärettä maisteltavaksi, en olisi osannut sanoa mitä makua patukassa on. Lisäksi tekstuuri ja maku erosivat muista proteiinipatukoista vain hieman. Se siitä markkinointiväitteestä, että nämä ovat ihan erilaisia muihin myytäviin proteiinipatukoihin verrattuna... Patukoiden kovuuden vuoksi niitä sai ilman mikrossa pehmentämistä jauhaa ja jauhaa ennen kuin pystyi nielemään yhtäkään palasta. Kuitujen määrä on hurja -yhdessä patukassa kuitua on n. 18g- ja jos kuitujen saanti on jo kunnossa niin yhdelläkin patukalla saa helposti yliannostuksen ja perästä kuuluu.

Nuo Quest Bar patukat olivat siis ensimmäiset ja viimeiset, jotka aion kyseistä tuotetta ostaa ja syödä. Mulle ei vain yksinkertaisesti mene kurkusta alas mitkään ns. keinotekoiset proteiinituotteet. Mieluummin otan välipaloiksi kouluun hedelmiä ja puuroa. Todettakoon kuitenkin, että tämä on vain oma mielipiteeni asiasta. Seison vakaasti sen takana, mutta en yritä kertoa muille pitäisikö heidän syödä tai olla syömättä kyseistä tuotetta. Itse käytän neljä euroani mieluummin johonkin ihan muuhun.

Puddingkokeiluja

Pitkän aikaa oli tämä kokeilu korvan takana ja nyt pystyin vihdoin ja viimein toteuttamaan sen kiitos ihanaisen espressokoneeni. Eilen siis tein pienen kupillisen espressoa, mutta totuttuun tapaan en laittanutkaan sekaan maitoa vaan annoin kahvin jäähtyä...

Ja sekoitin kylmään kahviin muutaman kukkurallisen ruokalusikallisen valkosuklaapuddingjauhetta!

Toi combo on tosiaan kummitellut mun päässäni jostain syystä koko alkuvuoden ajan. Eikö siitä saisi tuplahyödyt kun samaan aikaan saisi aamiaisella kofeiinipaukun ja roimasti proteiinia? Tänä aamuna sitten maistelinkin kahvipuddingia aamiaisen ääressä.

Ensituntuma: tujua, tujua, TUJUA! Espressokeitin on tosiaan ollut mulla vasta kuukauden ja olen sillä tehnyt "vain" maitokahvijuomia. 100 % espressoa en siis ole sellaisenaan koskaan maistanut. Tässä samalla se taisi hoitua, sillä tuossa annoksessa ei maistunut yhtään valkosuklaapuddingjauhe, vaan tummapaahtoinen espresso! Sen takia oli siis pakko heittää tuohon päälle puoli lasia jugurttia. En ole tottunut aivan noin tujuun kahvin makuun.

Vaikka makuelämys ei ollut aivan sellainen kuin olin odottanut niin tiedänpä miten toimia ensi kerralla. Jos siis uskallan toista kertaa kokeilla. Muutama muutos tuohon reseptiin täytyy kuitenkin tehdä:
     1) Maitoa! Sitä oikein rutkasti. Jos on tottunut maitokahveihin niin miksi pitää lähteä kokeilemaan ihan   
         pelkkää espressoa tollaiseen? :D
     2) Pitkä kahvi voisi ajaa tosin saman asian... Eli siis alunperin hieman miedompi kahvi pohjaksi eikä sitä
         perus espressotujausta.
     3) Makeuttajaa, oli se sitten kookospalmusokeria tai vaahterasiirappia.

Tässä oli jälleen yksi ei ehkä niin loistokas idea toteutettu...

Onko joku muukin kokeillut samaa?

Ideoita parempaan onnistumiseen otetaan vastaan!

Tai sitten mun vain täytyy totutella espressoshotteihin...

#thegoodmorning

#thereallygoodchocolateymorning!

Tällä viikolla olen miltein joka aamu herännyt aikaisin, joten en ole jaksanut yhtenäkään aamuna nähdä hirveästi vaivaa aamiaisen eteen. Hedelmiä ja rahkaa. Jugurttia itsetehdyllä omenahillolla. Itse asiassa en ole aivan varma mitä olen puoliunisena syönyt, ensimmäistä suhteellisen terveellistä mitä olen käsiini saanut. Eilen lempibloggaajieni postauksia selatessani eteen saapui sellainen resepti, että oli aivan pakko laittaa tänään herätyskello herättämään tavallista aikaisemmin.

...Koska kuinka usein sitä saa syödä aamulla suklaista aamiaista?!?!

Aamun piristys ja makeutus ja suklaistus löytyi siis  The Good Morning blogista. "Banaanilettu" sai ihan uuden ulottuvuuden, nimittäin paksumman sellaisen. Tarkemmin sanoen proteiinipitoisen mutakakku-ulottuvuuden! Eilen olin jo hädissäni kun en löytänyt banaania, mutta onneksi sellainen löytyi jääkaapista muiden hedelmien alta.

Jep, se on raakaa sisältä!

The Good Morning blogin Kaisa käytti suklaanmakuista heraa tuohon reseptiinsä, minä taas suklaista proteiinivanukasjauhetta sillä heraa en omista. Taikinasta tulikin aika tönkköä ja ehdinkin jo miettiä menikö kokeilu hukkaan kun pannulle sen iskin. Olin niin jännittynyt, että unohdin kokonaan taikinan maistelun kun paistelin mutakakkua itselleni. Whipii mikä tunne kun onnistuinkin jättämään sen sisältä hieman raa'aksi!

Maku oli todellakin aivan yhtä taivaallinen kuin oli luvattu. Aluksi hieman vierastin ajatusta syödä raakaa kananmunaa sisältävää taikinaa (ihan kun en muuten sitä harrastaisi leipoessani..?!). Mieleen tuli samalla yksi erittäin hyvä ystäväni, joka teki itselleen vähän aikaa sitten banaanilettuja: Hän ei jaksanut paistaa niitä ja hulautti taikinan suoraan kurkusta alas! Raakaa mutakakkutaikinaa kaapiessani en ihmetellyt enää tuota tekoa. Prodemutakakku on törkeän hyvää tuollaisenaan, mutta maapähkivävoiaddiktina mun oli pakko kokeilla sitä tahnanokareiden kera. Päälle vielä hieman vaahterasiirappia makeutukseen. Nam!

Viimeisiä terveellisiä kakkupaloja syödessäni sain idean: Ensi kerralla kun teen tätä (eli heti huomisaamuna) laitan aluksi puolikkaan taikinan pannulle, väliin maapähkinävoikerroksen ja päälle loput taikinasta. Hmmm maltan tuskin odottaa!

Viikonlopun oivalluksia

Viikonloppu meni töihinpaluun merkeissä ohi aivan liian nopeasti. Sen verran oli tekemistä etten edennyt tenttikirjassa paljoakaan, joten tällä viikolla täytyykin sitten oikein urakalla ottaa kiinni tuota "vajetta". Lauantaina lähdin suoraan töistä käymään serkuillani Porvoon suunnalla ja siellä vietin loppupäivän ihanassa seurassa! Lisäksi olinkin jo odotellut pääseväni metsälle etsimään kantarelleja ja ehkäpä tattejakin. Ajatuksissa oli saada saalista hieman enemmän kuin viime vuonna, jolloin marjojen ja sienien kerääminen jäi hieman vähemmälle kun serkkupojan kanssa rymysin pitkin metsiä... ;)

Tämän vuoden metsäreissun ajoitus oli tosin huono, sillä sadetta ei ollut tullut kunnolla eikä niitä kantarelleja löytynyt kuin pieneen kastikkeeseen :( Tulipa kuitenkin ulkoitua tunnin verran vaihtelevassa metsämaastossa silmät sieniä metsästäen ja kännykällä kuvia napaten. Torstain juoksutreenin jälkeen katselin maastoa aivan erilaisin silmin ja tulin siihen tulokseen, että täytyy joku kerta päästä kokeilemaan juoksua metsässä! Hyvällä onnella voisin nähdä peuroja, sillä niiden polkuja oli metsät täynnä. Sisäinen maantieteilijä ja geologi oli myös erittäin innoissaan maisemanvaihdoksesta.

Muutama herkku pilkisti ujosti sammalien keskellä.

Geologian opiskelija olisi niin halunnut tämän kotipihalleen koristeeksi!

Kun pää ei ollut hautautuneena tenttikirjan välissä niin ehti saada muihinkin asioihin liittyviä ahaa-elämyksiä!

Mulla on jo vähän aikaa tökkinyt Fastin valkosuklaavanukkaan syöminen. Se vaan tuntuu jotenkin aivan liian äklömakealta. Tänään kokeilin sekoittaa sen maidon sijasta piimään ja ai että oli niin hyvää! Juuri sopiva koostumus ja maku kun nappasin sen treenin jälkeen. Tulenko hieman jälkijunassa vai onko kukaan muu kokeillut tätä näin? :D

Viime viikolla tilaamaani Blackrollia (puolikovaa) tuli testailtua viikonlopun aikana oikein olan takaa. Ne jotka ovat tutustuneet edes jonkinlaisen pilatesrullan yms. käyttöön tietävät ne tuskanirvistykset työstäessään "trigger pointseja". Se kuitenkin tekee vain niin hyvää (vaikka edelleen olen sitä mieltä että hieroja on number one tässä!). Nyt kun jälleen oikein kunnolla innostuin kehonhuollosta niin ostin samalla itselleni vartaloharjan BodyShopista kuivaharjausta varten. Kuivaharjaus tapahtuu pyörivin vedoin kohti sydäntä jaloista aloittaen. Sen sanotaan mm.: poistavan kuolleen ihokerroksen, edistävän hiussuonten verenkiertoa ja virkistävän & kiinteyttävän ihoa. Pakkohan munkin on siis kokeilla millainen homma on kyseessä! :)

Miten teidän viikonloppu sujui? Eihän perjantai 13. päivä aiheuttanut pahoja hämminkejä? :D

Kaikin puolin makea päivä!

Lomaviikko on vierähtänyt turhankin nopeasti ja ylihuomenna alkaisi jo koulu... Treenattua on tullut, mutta nenä on pysynyt turhankin hyvin liimattuna tenttikirjaan. Tosin luin "vain" yhden kolmesta kirjasta joten sehän on ihan ok..? :D

Melko hyvältä alkaa näyttää treenikalenteri. Pian ollaan paremmassa kunnossa kuin ennen!
Tämän viikon reippailuja:
Maanantai: Lepo
Tiistai: CardioSpinning + core + BodyJam
Keskiviikko: Sali
Torstai: Venyttely
Perjantai: Lepo
Lauantai: BodyJam
Sunnuntai: Venyttely/lepo

Tänään oli "perusjamin" sijasta yllätysjami. Ihanaisella ohjaajallamme oli tänään syntymäpäivä ja eihän sitä voinut sivuuttaa! Kortti oli valmiina, kuva lahjasta (joka toivottavasti tulee seuraavaan jamikertaan mennessä) ja monet olivat piirtäneet sydämen poskeensa. Ohjaajan ilme oli aikamoinen kun laulettiin kaikki ryhmässä onnittelulaulu :)

Laitettiin kunnon synttäribileet pystyyn tämän jälkeen. Kaikki tuntuivat olevan mukana tavallista enemmän, jos tämä on edes mahdollista ;) Itselläni huippusyke oli 200 eräässä vaiheessa tuntia, joten voitte kuvitella kuinka irroiteltiin!

Päivään toi ihanuutta lisäsi se, että sain testattua uutuusmaut Fastin vanukkaista. Salikaveri oli eilen käynyt BodyActionissa ja toi mulle sekä minttusuklaa- että valkosuklaavanukasjauhepussit. Laitoin ne tottakai heti testiin kotiin päästyäni. En ehkä pääse yli siitä kuinka hyviä ne on! Suklaa ja karamelli oli jo tosi hyviä, mutta noi on jotain aivan omaa luokkaansa. Saa nähdä kuinka kauan noi pussit kestävät käytössä...

Nam... <3

Illemmalla jatkan "treenaamista" rokkailun merkeissä kun lähden kaveriporukan kanssa tuulettumaan.

Hyvää ja aurinkoista viikonloppua kaikille!