keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Tosi rytmikästä

Eilen mulla oli viikon ainoa vapaapäivä töistä. Pitäisiköhän sitä nukkua pitkään...? No ei! Heräsin jo aikaisin lukemaan tenttikirjaa. Pitihän pala yliopistoa saada lomalle ettei vaan taidot pääse ruostumaan. Toisin sanoen mulla kun ei ole muita kouluhommia niin saisin luettua yhtä kirjaa kevään neljästä suuresta kirjatentistä alta pois.

Kirjan pänttääminen sai jäädä kun suuntasin Lauran kanssa salille aamupäivällä. Laura aikoi harjoitella rytmistä voimistelua ja koska mulla ei ollut mitään tiettyä salitreeniä tiedossa, niin Laura sai houkuteltua mut mukaansa. Laurahan on harrastanut rytmistä voimistelua ja ihan kilpaillutkin, joten opastus oli tosi tasokasta.

Mä kun tosiaan olen "voimistellut" viimeksi ala-asteella. Sekin oli lähinnä aikamoista leikkiä eikä voimistelua sen tarkassa merkityksessä. Oikeastaan siitä asti olen sitä vältellytkin ja harrastanut muunlaista liikuntaa koulutunneilla. Taklaamiseen keskittyvää lätkää esimerkiksi. Pakollisen koululiikunnan ohella en muuten liikkunutkaan ennen salin löytämistä.

Kun Laura alkoi opastamaan mua rytmisen voimistelun saloihin, niin mulla oli olo kuin norsulla posliinikaupassa. Vaikka Laura sanoikin olevansa hieman ruosteessa kun ei harjoittele rytmistä voimistelua enää monta kertaa viikossa, oli ne hypyt ja muut liikkeet aivan erilaisia kuin mulla. Niin ilmavia verrattuna mun tannerta tärisyttäviin pomppimisyrityksiin. Yritin mahdollisimman paljon vältellä peiliin katsomista, kunnes Laura käski katsomaan ja sillähän sitä tekniikkaa saikin hieman parannettua. Vaikka itsensä katsominen olikin erittäin surkuhupaisaa... Mun piti esimerkiksi loikata pari kertaa ja hypätä tasajalkaa ilmaan eräässä kohdassa. Olin aivan varma, että hyppäsin tasajalkaa kunnes katsoin peiliin. Koordinaatiokyky oli ehkä hieman hukassa.

Monta kertaa ajattelin juoksevani pakoon, sillä olin varma että näytän aivan täydeltä pelleltä yrittäessäni erilaisia liikkeitä. Mun ohjaajani oli kuitenkin kärsivällinen (ja piti pokkansa hyvin!) ja pakotti mut menemään oman mukavuusrajani ulkopuolelle. Olen viimeksi lapsena kokeillut kuperkeikkaa ja kärrynpyöriä tuskin koskaan, sillä ne on jotenkin aina pelottaneet mua. Laura vain totesi, että kokeile vaan kun et sä korkealta romahda niin ei voi sattua. Ihan muutamalla kerralla aloin saada homman ideasta kiinni ja olihan ne oikeastaan tosi kivoja. Jopa mun heikommalla puolella onnistuin kärrynpyörässä saamaan jalat hienosti yhdessä maahan (oli se takamuskin tiukasti maassa, mutta vasta jalkojen jälkeen!).

Summa summarum: Oman mukavuusalueen rajojen rikkominen kannattaa! Rytmistä voimistelijaa musta ei todennäköisesti ikinä saa, mutta hauskaa oli ja tekniikka alkoi hahmottua jo ensimmäisellä kerralla. Ja ihan kunnon treenistä oli kyse, sillä hiki virtasi jo ensimmäisistä minuuteista. Tänään herätessäni pakarat oli niin kipeät, että pääsin juuri ja juuri sängystä ylös.

...Mutta silti pääsisikö kokeilemaan sitä uudestaan? Nyt heti?

Vaniljalatte toimi päivän palkkarina. Loppupäivä menikin kofeiinihumalassa...

4 kommenttia:

  1. Oi vitsit ku kuulostaa kivalta toi rytminen voimistelu! Olis kiva kans päästä kokeileen, ja voimistelu muutenkin kiinnostaa kovasti :)

    aaaah toi kahvikuva.. nam nam!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli yllättävän kivaa! Vähän liiankin kivaa, en meinannut aamulla päästä ylös sängystä ja muutenkin pakarat ei oo olleet tänään yhtään yhteistyöhaluisia.
      Mun on aivan pakko ostaa itselleni espressolaite, että saan tehdä kaikkia ihania maitokahveja joka aamu <3 Nimenomaan se espressokone, koska tavallista kahvia en halua juoda... Olen ehkä hieman outo?! :D

      Poista
  2. Voi Noora, voin vain kuvitella mikä tutkapari oltais kahdestaan rytmistä voimistelua tehdessämme :D Nimimerkillä muistatkohan sen miun kärrynpyöräepisodin vuoden takaa, jonka seurauksena vasen käsi oli pois pelistä noin kuukaudenpäivät..........

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olin aivan varma että mulla on pää pois pelistä kun yritän kärrynpyöriä! Hyvin se meni eikä mikään paikka kolhiintunut. Voisin ehkä hämärästi muistaa tuon sun tapauksen... Ootko sen jälkeen kärrynpyöriä kokeillut? :D
      Jos me kokeiltais rytmistä voimistelua niin tarvittaisiin iso sali ja kielto muille salittajille. Takuuvarmaa hauskaa kotivideokamaa olisi se meno mun puolelta ainaskin :D

      Poista

Kiitos kun piristät päivääni kommentillasi! :)