Kun on kerran tämä viikko aloitettu ruoka-aiheisella postauksella niin jatketaanpas samalla teemalla. Uutta ravintolaesittelyä ei ole luvassa, sillä tekaisin tänään päivälliseni ihan omin pienin kätösin. Eikä opiskelijabudjetilla nyt muutenkaan joka päivä käydä ulkona syömässä.. Yliopisto on muutenkin viime aikoina aiheuttanut mulle sellaista stressiä, että on tullut syötyä vähän mitä sattuu. Ahdistuneena mielihaluille on vaikeaa olla antamatta periksi.
Tänäänkin kävi näin... Tällä kertaa ruokahimoni kohteena oli kuitenkin salaatti! Ajattelin aluksi tehdä itselleni ruuaksi fetasalaattia, mutta kun san tehtäväkseni loihtia annokset myös porukoille niin luovuin fetasta ja heitin hatusta ainekset ja tuloksena oli salaatti jollaista en ole koskaan aiemmin maistanut:
Mitäs tänään olikaan tarjolla? Sekoitus rapeata ja maukasta! Miltäs näyttää?
Revi salaatti käsin lautaselle ja aseta päälle pilkotut kurkut ja tomaatit.
Saksi sulatejuusto ja paahtopaisti haluamasi kokoisiksi palasiksi ja ripottele esteettisesti salaattipedille. Kruunaa annos haluamallasi salaattikastikkeella sekä paahdetulla sipulilla.
Tuo salaatti on melkoisen tuhti ja piti minut kylläisenä ja energisenä cardiospinun aikana ja jopa sen jälkeen. Halutessasi voit toki tehdä salaatista astetta kevyemmän:
- Vaihda salaattikastike oliiviöjyyn & balsamicoon tai tee itse jugurttikastike
Olen pienestä lapsesta asti käynyt Forumin alakerrassa syömässä joka vuosi, välillä useammin ja välillä harvemmin. Vaahtosammuttimen kokoisena nappulana tosin suurimmat muistot jäivät mieleen alakerran ihanasta suihkulähteestä (jossa isäni mukaan meinasin aika moneen otteeseen pulahtaa).
Leuka loksahti siis aikalailla polviin asti kun tämän kuun alussa astellessani Forumiin, huomasin ettei suihkulähdettä enää ollut. Niin ja kaikkien ravintoloiden edessä oli vanerit?! Ja koko tila oli uudistunut ihanan vaaleaksi ja ilmavaksi? Mun todellisuudentajuni taitaa tulla välillä harmittavan jälkijunassa, olinhan kuitenkin jo pitkään sivusilmällä lukenut ilmoituksia Forumin uudistumisesta. Olipa kuitenkin virkistävä yllätys!
Lounasaika kun oli niin päätin käydä valitsemassa itselleni ruokapaikan kolmannesta kerroksesta, johon ravintolat ovat siirtyneet. Heti portaista päästyäni huomasin mielenkiintoisen uuden ravintolan Wok Up, joka lupaili tuoretta aasialaista ruokaa. Vatsa kurni jo sen verran etten halunnut pitkään odotella ruoan valmistumista joten päätin marssia sisälle.
Homma toimi hyvin yksinkertaisesti: valitset lisukkeen, raaka-aineen ja kastikkeen. Esimerkiksi itse valitsin nuudelin, härän ja sweet&sour kastikkeen. Lounastarjouksena wokki+ 0,4 dl juoma s-etukortilla on 10 euroa joten eipä ole paha! Tilauksen jälkeen annos tehtiin silmieni edessä ja sain itse laittaa lisukkeita päälle (valkosipulia, maapähkinöitä, sipulirouhetta...).
En millään pysty kuvailemaan ruokaa, se vaan oli niin taivaallista! Nälkäisyys ei tässä tapauksessa korreloi puolueellisesti asiaa vaan kävin myöhemmin hieman vähemmän nälkäisenä syömässä Wok Upissa ja aivan yhtä hyvää ruokaa sain jälleen.
Jos siis Helsingin keskustassa liikutte ja vatsa vaatii lämmintä pikaruokaa, niin tämä paikka on hyvä valinta :)
Hehkutin niin viime viikolla, että tämä yliopiston lomaviikko olisi treenintäyteinen. Joka päivä salille aamulla ja illalla. Ja kuinkas sitten kävikään..? Nyrpistelin kotona ja töissä flunssaisena, miltein kaikki treenit oli pakko karsia. Tiistain iltadiskoa ei voinut kuvitellakaan jättävänsä välistä ja onnistuinkin sen himmaillen (yeah right?!) tanssahtelemaan läpi. Onko kohtalontovereita, jotka sairastelee lomallaan? :(
Ihanaisesta Laurasta sain seuraa lauantai-iltana salille. Naureskeltiin, että olisi ollut hyvä sauma saada legendaarisia naamakuvia kun Lauran alakroppa oli bootyworkin jäljiltä arkana ja mulla kun on ollut sellainen kuukauden pituinen tauko salista niin painovoima tuntui aivan liian suurelta. Mukavaa oli kuitenkin huomata, että Navy treenin hyödyt eivät olleet kokonaan kadonneet! Nimittäin pystyin tekemään negatiivisia leukoja paljon paremmin verrattuna tilanteeseen ennen tuota SEAL hullutuksen alkua (lue: tipuin silloin kuin jauhosäkki tangolta). Olisi tehnyt mieli lähteä heti juoksemaan matolle ja tehdä armeijatreeni perään! :D
Illan kruunasi tottakai jammailu kaksistaan pimeässä salissa diskovalojen loisteessa. Nykyinen BodyJam 66 koreo alkaa olla jo aika täydellisesti ulkomuistissa ja muisteltiinkin innoissaan myös vanhoja sarjoja. Lauran kanssa olen oppinut kuvailemaan omia jammailuja, jotta voi myöhemmin tutkailla missä kohdissa olisi tekniikassa hiomisen varaa! Vielä en ehkä ole oppinut olemaan olematta liian itsekriittinen..
Alla kuitenkin teille videota nykyisen jamin kakkososiosta :)
Vieläkään en ole päässyt kunnolla treenaamaan, joten uutta kertomista siltä rintamalta ei valitettavasti ole. Tässä on siis hyvä väli hehkuttaa mun tämän vuoden "pienokaisia"! Tänä vuonna ensimmäistä kertaa moniin vuosiin kokeilin oikein kunnolla kasvattaa kesäkurpitsoita ja kurpitsoita. Tässä tulos torvensoiton kera:
Pientä ja isoa, soikeaa ja pyöreää...
Kesäkurpitsoita tuli enemmän kuin kuvassa ja niitä jakelinkin kaikille halukkaille (aka tuputin kaikille). Taisin tänä vuonna itsekin syödä enemmän kesäkurpitsaa kuin koskaan ennen eläessäni. Kasvatin myös sekä minikurpitsaa että jättikurpitsaa. Koska kasvatin kaikki kurpitsani vain kasvusäkeissä ei tuloksena ollut mitään Muumilaakson jättikurpitsojen vertaisia monstereita, tarpeeksi suuria kuitenkin saadakseen hymyn mun huulille :)
Tämän vuoden painoennätys oli tällä pyörylällä. Painoa siis kahdeksan ja puoli kiloa!
Tästä on hyvä alkaa!
Kuten sanottua kesäkurpitsaa on tullut syötyä pitkin kesää, joten tänään ajattelin kokeilla jotain muuta. Kuitenkin alkaessani kovertamaan minikurpitsaa huomasin ettei kurpitsan lihaa ollut paljoa. En siis jaksanut siitä muuta ottaa talteen kuin siemenet seuraavaa vuotta varten.
Kurpitsa oli kuitenkin sen verran hieno etten sitä raaskinnut heittää pois. Arvatkaa vaan mitä seuraavaksi tapahtui...?! 1, 2, 3 tadaa!
Pihalla komeilee nyt tajuttoman suloinen minikurpitsalyhty <3
Olen itse aivan täpinöissäni tuosta lyhdystä sillä en ole koskaan itse tuollaista väkertänyt! Nyt odottelen aivan täpinöissäni Halloweenia. Tänä vuonna voisinkin tehdä noista jättikurpitsan poikasista jotain enemmän tai vähemään terveellistä ruokaa (tai molempia!). Vinkkinä muuten niille joilla jo on tai jotka suunnittelevat tekevänsä kurpitsalyhdyn: Älkää jättäkö sitä pakkaseen, silloin tuloksena on aivan liian ennenaikainen kurtistuminen!
Suunnitelmissa oli viikonlopulle 24/7 relaaminen, mutta tähän mennessä menemisiä ja tekemisiä on ollut sen verran ettei paikallaan ole ehtinyt paljoa olla. Taidan jälleen antaa kuvien puhua puolestaan, vaikkei niitä ehtinyt kertyäkään niin paljon :)
Lauantaiaamu alkoi jälleen loistavassa seurassa jammaillen! Noi sormiin kiinnitettävät ledivalot on <3
Lauantai-ilta kului hyvän kaverin tupareissa.
Tämä ei kuitenkaan kuvaa tämän päivän olotilaa! ;) Oli vain aivan pakko napata mun pienestä karvapallosta kuva. Omar kun juo väsyneenä vettä, niin se samalla uittaa rintakarvojaan vesikupissa.
Huonettakin ehdin siivoilla. Jotkut sanoo oudoksi, mutta huoneen siivoaminen on mulle terapiaa (tai sitten perfektionisti haluaa pitää kaiken järjestyksessä). Tänään tosin kulutin koko päivän isän kanssa tapetoimalla eteistä. Siitä touhusta ei valitettavasti kuvia ole, sillä sanottakoon että naamat on näköisensä kun kaksi umpiluuta tekee remonttia :D
Sunnuntain iiihana päivällinen: uunilohta, paistettuja nuudeleita ja wokkivihanneksia.
Tätä "kevyttä" lomalukemista voisin vielä tänään ehtiä muutaman sivun lukemaan. Tai skippaan suoraan leffaan ja lasilliseen kuplivaa (jaffaa!).
Eipä mulla muuta tällä kertaa, hyvää alkavaa viikkoa kaikille! :)
Vihdoinkin pystyn hengähtämään. Pari viime viikkoa on kulunut stressaten tulevia tenttejä. Mä kun olen sitä tyyppiä, että vaikka tenttejä olisi yksi tai kymmenen niin olen samalla tavalla repimässä hiuksia päästäni :D Eilen ja tänään olivat siis nuo kaksi "koitosta" ja keskiverrosti meni hyvin. Toisin sanoen eilinen tentti oli piece of cake, mutta tämänpäiväisessä taisin saada oikein vain nimeni ja opiskelijanumeroni. Nyt edessä olisi paljon kaivattu päälle viikon tauko opiskelusta.
Tämän takia en oikein ole paljoa ehtinyt tälle puolelle postailemaan. Päivät ovat menneet lähinnä läppärin, luentomuistiinpanojen ja kirjojen edessä. Treenailutkin ovat hieman jääneet -ei todellakaan kiireen takia!- vaan koska yllätys yllätys väliviikon lähestyessä ylitunnollisen opiskelijan tavoin alkoi vilustuminen saada valtaa. Olen teen suurkuluttaja mutta nyt sen lisäksi on mennyt myös monen monta finnrex kupillista, yskänlääkettä ja bafucineja.
Väliviikko olisi pyhitetty treenille pliis...
Sormet ristiin siis että tää flunssanpoikanen lähtisi näillä ja voisi nauttia täysillä lomasta! Tavoitteena olisi polkaista kunnolla salipuolen treenikin käyntiin ja keskittyä kunnolla terveelliseen ruokaan. Stressin myötä kun mulla tuppaa hieman lipsumaan. Aino kirjoitti juuri äsken tunnesyömisestä nappiin osuvan postauksen!
Ainakin täällä päin näitä kyseisiä lihaksia on tullut näitä kahta videota katsellessani treenattua yhä uudelleen ja uudelleen! Ajattelin laittaa hyvän kiertämään ja jakaa nämä täällä, että mahdollisimman moni pääsee osalliseksi näistä hurmaavista ihanuuksista. Hyvää viikonloppua kaikille! :)
Pitkään olen ihmetellyt miten jotkut hehkuttavat sitä, kuinka aamuvarhainen jooga auttaa kohtaamaan uuden päivän hyvillä mielin. En siis itse ole aloittanut (ainakaan vielä!) joogaa, mutta asiaa pyöritellessäni olen saanut ahaa-elämyksen. Miksi jokainen päivä tulisi aloittaa aamusta asti hirveällä kiireellä? Aamiainen puoliksi syötynä viilettäen koululle tai töihin, sieltä ampaisten harrastuksiin tai pakollisten kotitöiden pariin kunnes rättiväsyneenä kaadut sänkyyn. Ja jos olet kuten minä, odotat silti monta tuntia unta sängyssä pyörien. Tästä on hyvä jatkaa itselleni syttyneeseen lamppuun:
Varaa kiireisestä aamusta itsellesi hetki aikaa. Minuutti tai puoli tuntia. Ja käytä se tehden...
...Ei yhtään mitään!
Jos jo tämän jalon taidon taidatte niin hyvä, jos ette niin kokeilkaa! Vaikka edes kerran viikossa juuri silloin kun tiedossa on stressaava päivä. Tämän ei välttämättä tarvitse tarkoittaa joogaa, vaan mitä tahansa itselle mieluista. Vaatimuksena ainoastaan ettei hetki vaadi "turhaa" ajattelemista. Venyttelyä sängyssä (torkkuherätys suositeltavaa!), lemmikin rapsuttelua, piikkimatolla makaamista... Mitä vain keksitte!
Idea tähän postaukseen tuli vähän kröhöm epätreenimäisestä näkökulmasta... Kamppiin oli yliopiston kesäloman aikana ilmestynyt uusi kahvila Beanie, joka tarjoaa kaikkea aamiaisen, lounaan ja after workin väliltä. Sen verran houkuttelevalta näytti, että se oli pakko käydä testaamassa. Ja kyllä kannatti! Olen jo muutamassa kerrassa oppinut pitämään espresson mausta (maidon kera tottakai) sekä kokeillut aamuisia kiireettömiä hetkiä herkuilla höystettynä.
Pakkohan on mainita, että on myös ollut hauska kokeilla sitä kuuluisaa urbaania opiskelijaa, joka on lukevinaan koulukirjojaan äärimmäisen keskittyneen näköisenä hih... Niin ja ne Beanien leipomukset ovat taivaallisen hyviä! ;)
Kenen kaikkien mielestä tämä David Guettan ja Kelly Rowlandin When love takes over biisi on ihana? Ruudun täällä puolen nousee käsi pystyyn! Tästä tulee mulle aina niin hyvä fiilis, varsinkin jos on lähdössä viikonloppuna tuulettumaan.
Satuin pitkästä aikaa kuuntelemaan tätä biisiä tällä viikolla ja fiilis tuli hieman toisenlaiseksi kun päässä alkoi soimaan toisenlainen versio, otsikossakin oleva "When stress takes over". Nimittäin sopii valitettavan hyvin yhteen tämän hetkisen mielialan kanssa. Yliopiston kolmas vuosi kandeineen alkoi kuukausi sitten ja olin tehnyt valmiiksi itseni kanssa sopimuksen ettei stressata turhia. Sain tarpeekseni lukiossa täydellisyydentavoittelusta, jolla sain hermoni aivan täysin riekaleiksi ja jonka jälkeen tarvitsin kolme välivuotta ennen kuin halusin edes ajatella opiskelua. Mutta mitäs sitten kävikään..? Ensimmäisenä koulupäivänä rahtasin kotiin pari tiiliskiveä. Ekstrana.
Alussa luin englanninkielistä tenttikirjaa "happyhappy&joyjoy"- fiiliksellä. Mikäs tässä kun tulee lisää opintopisteitä ja aihekin on mielenkiintoinen? Hiljalleen tilanne alkoi muuttua: kirja osoittautui erittäin vaikeaselkoiseksi ja mun mielestäni hyvin kuivaksi. Pieni perfektionisti minussa ei kuitenkaan halunnut antaa periksi ja hiuksia repien pakotin itseni lukemaan kirjan loppuun samalla muistiinpanoja tehden. Aloin stressaamaan yhä enemmän (lue: 24/7) sekä kyseisestä tenttikirjasta että koulusta ja erityisesti kandista yleensä.
Kuukausi takana koulua ja huomaamattani olin ajamassa itseäni jälleen sillä ankaralla orjapiiskuritahdilla, josta niin haluan opetella pois. Huomasin sen itse vasta alkuviikosta Navy SEAL treeniä tehdessäni kun en pystynyt tekemään yhtään sarjaa kunnolla, viidennen punnerruksen jälkeen lysähdin lattialle. Sali on mulle kuin toinen koti ja niin pyhässä asemassa, että jos siellä ei pysty keskittymään tai jaksa niin asiat ei ole kohdillaan. Siinä samassa päätin tehdä omasta mielestäni aivan käsittämättömän teon ja paiskasin molemmat ekstrakirjat menemään (en toki kirjaimellisesti, olisi tullut liian kalliiksi vaikka houkutus oli suuri!). Päätin myös etten aio ottaa mitään ylimääräistä tekemistä ennen kevättä jolloin kandi on jo tehty ja muutenkin kursseja vähemmän kalenterissa.
Tämän postauksen pointtina oli siis jakaa teille huononlaisen hyvä esimerkki siitä mitä stressi voi saada aikaan. Pieninä määrinä se tunnestusti lisää suorituskykyä, mutta pidemmän päälle siitä ei ole minkäänlaista hyötyä. Ei edes niissä kuuluisissa ylioppilaskirjoituksissa... Jos koette samanlaista jatkuvaa stressitilaa koulussa tai muualla, niin skipatkaa nopeasti tuon tarinan loppuun ja tehkää juuri samalla tavalla eli lopettakaa turha stressaaminen ajoissa! Koska ei ne ekstrahommat lopu koskaan kesken. Koska hampaat irvessä vääntämällä ei koskaan voi saada esille samanlaista luovaa tulosta kuin ilolla tehden. Koska mikään tehtävä tai työ ei ole niin tärkeä, että sen takia kannattaisi menettää hermojaan ja unohtaa muuta elämäänsä.
