Lukiosta eteenpäin -ennen treenien aloittamista- mulla oli hyvin pitkään ns. tumma kausi. Kaikki mikä oli mustaa tai tummaa kuului mun vaatearsenaaliini. Farkuista paitoihin ja asusteisiin. En voinut kuvitellakaan kulkevani värikkäissä vaatteissa! Eihän pinkki paita sovi kenellekään? Ainoa jolla revittelin värimaailman muissa sävyissä olivat hiukset. Niissä väriä on ollut monenlaista sinisestä punaiseen ja pinkistä violettiin. Hiusten suhteen olen aina ollut hyvin vapaa, jos haluan kokeilla jotain en muiden mielipiteistä välitä. Vieläkin on välillä harkinnassa jos toisen puolen hiuksista uskaltaisin vielä sheivata lyhyeksi...
Aloittaessani kuntosaliharrastuksen tiukat mustat farkut vaihtuivat verkkarikauteen pitkäksi aikaa kunnes palasin farkkuihin pikaisesti. Nyt mulla on jo pitkän aikaa ollut vallalla salikausi. Suurin osa mun vaatetuksestani on aina Stadiumista tai muista sporttikaupoista. Verkkareita -sekä tiukkoja että löysiä- pidän miltein joka päivä ja tuntuu jotenkin oudolta laittaa farkut päälle. Väreillä leikin hyvin rohkeasti. Ennen kammoamani pinkki on nyt aivan tajuttoman ihana väri!
Salin ulkopuolella tosin pidän vielä kiinni siitä, että liika on liikaa. En siis pukeudu kokopinkkiin tai sekoittele eri värejä. Välillä kallistun hyvinkin paljon tummaan sävyyn vaatetuksessa. Salilla sen sijaan mitä enemmän löydän räikeitä värejä tai yhdistelmiä, sen parempi. Etenkin BodyJam tunneilla tuntuu välillä meidän porukan kesken olevan kilpailu kenellä on värikkäimmät vaatteet päällä. No shame in supporting rainbow colours!
Pohjimmiltani tunnen vieläkin olevani rocktyttö, jolla nyt sattuu olemaan värikäs verkkarikausi meneillään. Ehkäpä vielä jonain päivänä vapaa-ajalla palaan tuohon tiukkaan farkkutyyliin. Tällä hetkellä pukeutumismottoni taitaa kuitenkin olla mukavuus ennen kaikkea.
PS. Kollaasit tehty Polyvorella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun piristät päivääni kommentillasi! :)