Taivaallinen smoothie

Tiedättekö mikä on paras tunne? Avata pakastin ja huomata siellä vielä olevan jäljellä viime vuonna itse keräämiä mustikoita! En aivan niin muistamaton ole ettenkö muistaisi/tietäisi siellä vielä niitä löytyvän, mutta mun mielestä sitä on aina niin kiva fiilistellä. Varsinkin kun aika kultaa muistot eikä muista niitä miljoonia hyttysiä jotka häärivät kimpussa niitä kerätessä...

Pienestä asti itselleni on ollut tuttu sellainen jälkiruoka kuin mustikkamousse. Sekoitetaan siis banaania ja jäisiä mustikoita blenderissä, jolloin lopputulokseksi saa ihanan samettimaisen pehmeän jälkiruuan. Mitään makeutusta ei tarvita, kookoshiutaleita voi ripotella päälle koristeeksi. Simple and delicious. Eikä siitä meinaa millään saada tarpeekseen. Monet kerrat tuli syötyä salaa muutama ylimääräinen annos. Tai sitten se peruskikka: Käy täydestä annoksesta ottamassa lusikallisen. Eihän se äiti sitä huomaa right? Mustikkaiset huulet eivät ehkä kerro, mutta muuten paljastavat.

Edelleen tuo mustikkamousse iskee minun makuuni. Eräänä päivänä tällä viikolla halusin käyttää välipalaani nimenomaan pakastimesta ottamiani mustikoita, mutta niin että se täyttäisi koska olin suuntaamassa salille. "Fitnessistä" jotain tietävänä blenderiin surahti mukaan mm. purkillinen maitorahkaa. Kokonaisuudessaan smoothieen tuli seuraavat ainekset:

jäisiä mustikoita

banaania

maitorahkaa

pellavarouhetta

chiasiemeniä

piimää (notkistamiseen)

Alla olevasta kuvasta näkee prosessin smoothien-kokoaminen-done-right. Maitorahkaa ja jäisiä marjoja ei kannata iskeä ensin pohjalle, ne eivät irtoa millään (omasta kokemuksesta voin kertoa)! Mustikoiden päälle laitoin vielä piimää, silläjäiset marjat jäävät muuten pyörimään terien ympärille eikä smoothie sekoitu. Näin myös sillä halusin seoksesta juoksevampaa. Jos piimän jättää pois tulee tuosta hieman "tönkömpää".

Törkeän hyvää vaikka itse sen sanonkin. 

Mutta tälläisen herkun tehneenä en yhtään häpeile niin sanoa!

Maukasta viikonloppua kaikille!

Laatuaikaa hyvässä seurassa ja muutama ostos

Maanantaina Lauran kanssa huomattiin, että meillä oli sopivasti samaan aikaan vapaata joten suunnattiin Selloon kiertelemään kauppoja. Molemmilla oli muutama asia mitä olisi ihan kiva löytää, mutta lähdettiin liikkeelle ihan fiilispohjalta. Jos löytyy jotain niin ostetaan (siltä tarpeellisten listalta siis!). Laura toimi samalla mun personal shopperina ja ehdotteli milloin minkäkinlaisia asuja joita en itse olisi tajunnut kokeilla. Esimerkiksi olen aina karttanut raidallisia paitoja, mutta kun käteeni iskettiin raitapaitoja ja marssitettiin sovituskoppiin tomerasti niin tulipahan niihinkin samalla tutustuttua.

Jo heti alussa mulla meinasi muutenkin mennä sormi suuhun kun Laura kysyi mun tyyliä. Millainen mun tyyli on? "Öö joku vain sattuu miellyttämään silmää ja joku ei", tälläinen oli mun vastaus. "Se on sekoitus rock-henkistä vaatetusta ja treenivaatteita, tosin tällä hetkellä ollaan pitkään menty verkkari&huppari-linjalla." Jos tästä haluaa hyvää löytää niin ainakin annoin haastetta tehtävään!

Muutamia hyviä uusia vaatekappaleita sain mukaani. Uusia myös ihan siitäkin syystä ettei mulla ole kyseisiä vaatteita ollenkaan omassa vaatekaapissani. "Kuinka sulla ei voi olla yhtäkään perus vaaleata t-paitaa?" No nyt on! Kaksi ostoksistani nousi mun lemppariksi tällä kertaa:

Tummansininen neule (Gina Tricot)

Uusi tuttavuus mun kaapissani tosiaan. Yleensä olen ollut sitä mieltä, että jos haluan neuleen voin sen ihan omin kätösin neuloa. Ja kuten arvaatte olen koulukiireiden takia kulkenutkin kaikenlaisissa muissa paidoissa kuin neuleissa. Klassinen neulekuvio ja väri sopivat moneen menoon.

Valokuvat eivät tee oikeutta neuleelle kunnolla. Yksityiskohdat ovat ihanan vaaleanpunaisia! :)

Korkeavyötäröiset shortsit (Lindex)

Shortsit korkealla vyötäröllä oli myös uutuus mulle. En oikeastaan missään alaosissa suosi korkeata vyötäröä jostain syystä, nyt on hyvä syy totutella niihin. Materiaalikin oli miellyttävää, lisäksi nämä olivat väljää mallia joten näillä pystyy hyvin oleskelemaan kuumassakin säässä. Jos sellaista tänä kesänä nähdään!

Oletteko tekin paenneet sateisia säitä kauppoihin?

Juhannusviikko

Juhannusviikko on ohi kunnialla. Alkuviikko meni töissä, voitte kuvitella että tällä viikolla oli töitä kaupassa oikein rutkasti. Välillä sitä miettii ihmeissään kuinka oikeasti ihmiset tuntuvat sekoavan erilaisten vapaapäivien alla. Jos on tulossa paljonkin porukkaa kylään ymmärrän kyllä suuret ostokset, en kuitenkaan käytöstapojen unohtamista. Onneksi tämän vuoden juhannuksena oli liikkeellä hyvin paljon mukavia ihmisiä :)

Pitkät työpäivät olivat jo sinänsä kunnon hikitreeniä. Työpäivien jälkeen maistuivat kunnon päikkärit. Perjantaina tulikin vedettyä kahdet puolitoistatuntiset kauneusunet. Sai nukuttua pois univelkoja ja kahdeksan vapaapäivän kunniaksi. Aijai! Juhannusviikolla oli totta kai aikaa muuhunkin kuin vain työhön...

Kanacaesarsalaatin voimalla alkoi maanantai!

Pikavisiitillä Stadissa ei voinut jättää käymättä yhdellä lattella. Aamulatte oli jäänyt kyseisenä päivänä juomatta kun päätin torkuttaa mahdollisimman pitkään ennen kuuden aamuvuoroa ;)

Koirien kanssa lenkillä <3

Loppuviikosta pääsi ihastelemaan nupuistaan aukeavia juhannusruusuja! Kokkoakin tuli katsottua, mutta nämä valkoiset ruusut voittavat sen mennen tullen!

Kun itse söi juhannuksena hyvin niin pitäähän sitä karvakamujakin palkita jollain hyvällä. Ticolle kelpasi vain maksalaatikko, Omar taas järsi herkkuluuta :)

Juhannusaatto tuli vietettyä rakkaan ystävän seurassa. Tunnelma oli aivan yhtä hilpeä kuin nämä ihanat vesimelonidrinkitkin. Eivät jää kesän ainoiksi...!

Miten kaikkien juhannus sujui? Sateisesta säästä huolimatta aurinkokin pääsi onneksi lämmittämään. Kalenterin mukaan päivät alkavat pitenemään, itse sanoisin että nyt se kesä vasta alkaa!

Breakfast popsicles

Työkaverien kanssa tulee töitä tehdessä juteltua vaikka mitä. Yhtenä päivänä tuli puheeksi aamiainen. Eräs työkaverini sanoi ettei aamuisin syö aamupalaa ennen töiden alkua vaan odottaa ensimmäistä taukoa kuin kuuta nousevaa. Lähinnä siis sitä päivän ensimmäistä kahvikupillista. Itse olen sellainen etten pysty poistumaan himasta ilman aamupalaa, tämä siis lähinnä ihan muiden mielenterveyttä ajatellen. Talviunilta herätetty karhukin kalpenisi mun äkäisen mielialani rinnalla.

Jokainen aamu on erilainen. Välillä - etenkin kouluaamuina - herään muka niin väsyneenä, etten mukamas jaksaisi edes surauttaa itselleni smoothieta. Tekosyy syödä jotain mistä saa nopeasti energiaa, yleensä jotain ei-ehkä-niin-terveellistä. Vähemmän kiireisinä aamuina aamiaisen valmistaa helposti, mutta varsinkin stressaantuneena tekee mieli kuitenkin jotain makeaa. Keksi tai jotain muuta. Ei se yksi keksi päivässä mutta kun samaa rataa jatkaa vuoden joka päivä niin kalorimäärä on aika suuri.

Työkaverin kanssa hölpöteltyäni mieleeni tuli kesää varten hyvä idea, mehukeiton ja jugurtin tai smoothien toinen tuleminen etten sanoisi...

Smoothiemehujäät!

Ei paljoa vaadi kaataa muotteihin haluamiansa aineita: jugurttia, sokeroimatonta mehukeittoa, marjoja, soseita, mysliä... Helppoa ja ennenkaikkea herkullista! Itse kokeilin näitä kaatamalla mehujäämuotteihin itsetehtyä mustikkakeittoa ja jugurttia kerroksittain ja sekoitettuna. Nappasin pakastamisen jälkeen yhden puikon iltapalaksi enkä muuta voi sanoa kuin nam!

Tänä kesänä saankin herkutella hyvällä omallatunnolla vaikka joka päivä tälläisiä. Jälkiruuaksi, välipalaksi ja aamiaiseksi... Kun nauttii hitaasti terveellisestä smoothiesta jäisessä muodossa loppuu kumman nopeasti mieliteot ja koko päivä tuntuu alkavan oikein ihanasti.

Arvatkaa vaan mitä söin tänään aamiaiseksi?

Pyöräillen kesään

Instagramiani seuraavat ovat jo ehkä huomanneet minun uuden silmäteräni...

...Upouuden pyöräni!

Viime viikonloppuna päätin - parin vuoden miettimisen jälkeen - ostaa muutaman tuuman isomman pyörän. Aikaisempi pyöräni oli periaatteessa sopivankokoinen (yläasteella ollessani sen sain), mutta vaikka miten olisi asettanut tankoa ja satulaa, tuli alaselkä kipeäksi usein pyöräillessäni. Ajoasento nojasi liikaa eteenpäin riippumatta siitä kuinka paljon keskikropan lihaksia yritti kääntää. Uutta pyörääni kaupassa kokeillessa huomasin jo kuinka paljon parempi ajoasento olikaan. Ja kun viikonlopun ajan Prismoissa oli -15% alennus S-etukortilla polkupyöristä niin uuden ostaminen oli pelkkää säästöä! ;)

Sunnuntaina kastoin pyöräni pikaisella ajelulla. Kirjaimellisesti. En koskaan enää luota kenenkään lauseeseen "ei sieltä taivaalta sadetta tule" vaan kannan aina jatkossa mukanani sadeviittaa pilvisellä säällä. Tuon lauseen siivittämänä kun lähdin matkaan ilman sadeviittaa ja taivas päätti aueta kymmenen minuuttia pyöräiltyäni. Ei siis mitenkään pienesti tihuttaa vettä vaan oikeasti avata kaikki mahdolliset hanat apposen auki. Tietenkään tuurillani ei ollut minkäänlaista bussipysäkin tarjoamaa suojaa. Aukeassa maisemassa tuuli piiskasikin selkääni pistävillä vesipisaroilla. Muutaman minuutin tuijoteltuani lainehtivaa asvalttia päätin suunnata kotiin. Vaikka sade pisti ikävästi olin enemmän huolissani kännykästäni, sillekään kun en ollut tajunnut ottaa vedenkestävää pussia. Enhän minä muuten raikkaasta ulkoilman nautinnosta olisi tarjoutunut! Kotiin pääsin ennätysajassa, onneksi oli aurinkolasit matkassa että näki eteensä vaikka lasinpyyhkijät olisivat olleet kova juttu!

Eilen ja tänään olen päässyt pyöräilemään päälle kymmenen kilometrin lenkkejä ilman sadetta, vaikka pilviä taivaalla onkin ollut vaihtelevasti. Varmasti juuri sen takia, että nyt olisi se pinkki sadeviitta kiltisti valmiina pyörän korissa... Pyörällä nämä muutamat kerrat porhaltaessani voin jo todeta, että uuden polkupyörän ostaminen oli oikea vaihtoehto. Motivaatio polkemiseen on huipussaan paremman ajoasennon ja ehkäpä juuri sen uutuuden ihanuuden takia.

Euforia.

On se sana, joka on paras kuvaamaan sitä tunnetta johon pyöräilemällä pääsee. Sen sijaan, että olisin alkanut purkaa viime keskiviikkona loppuneen koulun aiheuttamaa stressiä menemällä kovatempoiselle treenitunnille, olen  laittanut napit korville ja lähtenyt polkemaan. Ylä- ja alamäkiä. Kovaa ja hiljaa. Kevyesti ja raskaasti. Mitään ajattelematta koko lenkin aikana, vain musiikkiin keskittyen. Fiilistellen sen lisäksi ainoastaan jalkojen liikettä, tuulenvirettä alamäessä tai raskasta hengitystä ylämäessä. Se fiilis on aivan uskomaton!

Hyvää kesäkuun alkua kaikille!