keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Laatuaikaa & shoppailua

Lauantaista asti aika on mennyt kuin siivillä. Syy siihen on se, että hiihtoloman ansiosta olen päässyt viettämään aikaa serkkujeni kanssa. Serkkuni tulivat siis viettämään luokseni pidennettyä viikonloppua lauantaina ja lähtivät eilen tiistaina. Taattua laatuaikaa joka ikinen minuutti siis! Käytiin keilaamassa, syötiin ulkona, katsottiin elokuvia ja naurettiin rutkasti. Jälleen kerran yksi plussa lisää omakotitaloasumiselle: Voi nauraa keskellä yötä aivan sekopäisesti eikä kukaan tule valittamaan.

Lisäksi tuli hieman shoppailtua. Perjantaina tullut palkka kun poltti taskussa niin pitihän siitä päästä eroon...

Puoliksi tuo on totta. Se että palkkapäivä oli perjantaina siis! Serkkutyttöjen seurassa vaan on niin mukava kierrellä kauppoja ja juoruta niitä näitä samalla kun selailee tarjontaa.

Kookengän alesta löysin keinonahkaiset nilkkurit. Pohjat eivät ole aivan sileät, joten näillä pystyy kävelemään liukkaallakin kelillä. Sen verran ohuet ne ovat että niitä pystyy hyvin käyttämään myös viihteelle lähtiessä viikonloppuisin. Ei enää Converseja baariin!

 H&M aletankoja jälleen selaillessani löysin sattumalta aivan ihanan pitkän sinisen hupparin. Edessä käsille iso tasku ja hupussa ihanan pehmeä valkoinen sisus. Koristeena ihana kirjailtu W-kirjain. Ostin lisäksi H&M pitsiset sukkahousut. Saa nähdä kuinka kauan aikaa kestää ennen kuin ehdin hajottamaan ne...   

Koruvarastoja täyttelin sekä Vero Modasta ostamillani korvakoruilla, että H&M kultaisilla rannekoruilla ja sormuksilla.

Tälläisiä ostoksia tällä kertaa. Mitä mieltä olette?

tiistai 10. helmikuuta 2015

Uutuus maitorintamalta!

Kaupassa päivittäistavarapuolella töissä ollessa saa jatkuvasti tietoa uutuustuotteista. Itse törmää uutuuksiin vaikkapa mainoslehtisiä selatessa, välillä tietoa tulee ihan asiakkaiden suusta  kun tullaan kysymään "näin eilen tuotteen X mainoksen televisiossa, olisiko teillä sitä?", mutta useammin niihin törmää kyseisten tuotteiden ilmestyessä hyllyyn. Uteliaana yksilönä haluan lukea tuoteselosteet läpi ja yleensä vielä ostaa ja maistaa tuotetta. Onhan se hyvä tietää millaista tavaraa on asiakkaille myymässä eikös se näin mene?

Valio on lanseerannut maitohyllyyn maailmalla laajaa huomiota saaneen, mutta meille suomalaisille mielenkiintoisen uutuuden - Kefir nimisen pehmeän pirskahtelevan välipalajuoman:


"Valio Kefir LGG® välipalan juuret ovat Kaukasuksella, missä kefiiriä on valmistettu tuhansia vuosia. Nykyään kefiiri on suosituinta Venäjällä ja Itä-Euroopassa, ja viime vuosina se on noussut trendituotteeksi USA:ssa. Kefiirin kysyntä kasvoi USA:ssa viime vuonna tuntuvasti, ja sen uskotaan kehittyvän kreikkalaisen jogurtin kaltaiseksi hitiksi erityisesti terveystietoisten kuluttajien keskuudessa. Tuote herättää kiinnostusta nyt myös läntisessä Euroopassa."

Välipalajuomaa löytyy maustamattomana, persikan tai vadelman makuisena. Kefiriä voi Valion mukaan juoda sellaisenaan, sekoittaa sen esim. mysliin tai käyttää smoothien joukossa. Se sopii niin aamu- kuin välipalaksi, kiireiselle ihmiselle siis aivan mainio juoma. Lisäksi laktoosittomassa Kefirissä on vatsalle hyvää tekevää LGG-maitohappobakteeria. Eikä siinä ole yhtään lisättyä sokeria! Tämän perusteella kuulostaa hyvin vahvasti seuraavalta hitiltä!

Entäs se maku sitten? Se ei ollut jogurttimaista eikä piimämäistä. Paremmin en osaa sitä kuvailla kuin Valion sanoin: pehmeää ja pirskahtelevaa. Ja erittäin hyvää.

Kannattaa siis kipaista hakemassa maitohyllystä Kefiriä omaan jääkaappiinsa!

torstai 5. helmikuuta 2015

Tortilloja!

Joskus mä olen ihan sitä mieltä, että jos pitäisi valita yksi asia mitä syö niin mä voisin syödä pelkästään maapähkinävoita. Ajatelkaa nyt miten hyvässä suhteessa hiilaria, proteiinia ja hyviä rasvoja! Syön maapähkivävoita kausittaisesti enemmän tai vähemmän. Toi enemmän kausi on kyllä suurimman osan ajasta päällä. Mutta kun se vain sopii ihan kaikkeen!

Kiinalaiseen ruokaan tai 
riisikakkujen päälle tai 
banaanilettujen päälle tai
tuorepuuroon tai
itsetehtyihin kekseihin tai
suklaan kanssa... 

Tai tortilloihin!


Tortilloista, banaanista ja maapähkinävoista syntyy yllättävän täyttävä annos ja vieläpä nopeasti. Pannun kuumetessa ehtii voitelemaan yhden tai kaksi tortillaa maapähkinävoilla ja viipaloimaan väliin banaania (muutama täppi Nutellaa välissä ei ole pahasta!). Muutama minuutti pannuilla molemmin puolin kunnes pinnat ovat kullanruskeita ja voila valmista!

Minkälaisia maapähkinävoireseptejä teillä on?

lauantai 31. tammikuuta 2015

Mustikkainen smoothie

Tänään tuli sukuloitua kunnolla eli juteltua monta tuntia ja siinä samalla syötyä vähän väliä. Vierailulla kun on niin toisten leipomukset vain maistuvat niin hyviltä, että kaikkea pitää maistaa. Syötyä tulee helposti liikaa kun napostelee koko vierailun ajan vähän väliä suolaista ja makeaa. Matkalla kotiin olikin ihanaa vain löhötä takapenkillä - ja avata farkun nappi.

Kotiin päästessä ei tehnyt mieli kunnon päivällistä, mutta toisaalta vatsa kaipasi jotain vatsaa rauhoittavaa, kevyttä täytettä. Smoothiekone kehiin vain ja surautin itselleni raikkaan ja herkullisen smoothien tälläisistä aineksista:

mustikkaa (jäisinä)
banaania
piimää
pellavasiemenrouhetta
chian siemeniä

Mitään makeutusta tämä smoothie ei kaivannut, piimää käytin sillä halusin smoothiesta piimämäisen "happaman". Toki jogurtti tai maitorahka käyvät. Fiksuna tyttönä olen oppinut ettei kannata laittaa maitorahkaa smoothiekoneen pullon pohjalle (jostain kumman syystä) joten päätin laittaa jäiset mustikat sinne. Kun ladoin muut aineet mukaan olivat mustikat ehtineet jämähtää pohjalle niin ettei niitä ravistamallakaan saanut irti. Tässä teillekin siis vinkki what not to do ellette halua käyttää aikaanne etsimällä pitkää nuolijaa tai vastaavaa, että saatte jäiset marjat pohjasta irti. Ruokalusikka kun ei ole tarpeeksi pitkä.

Smoothie oli sen verran hyvää etten ehtinyt siitä ottaa kuvaa ennen kuin huitaisin sen alas kurkusta. Jospa ensi kerralla ulkomuoto olisi koristelun jälkeen olisi edes hieman tätä muistuttava...

kuva

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Pasta-aterialla puhtia treeniin

Nyt on jälleen saatu innostus aikaiseksi salia kohtaan. Siis kunnon raudan nostamista kohtaan. Ja tuon uudenvuodenlupauksen (vähennän lihansyöntiäni) myötä on tullut ihan uusia ideoita ruoanlaittoon... Onneksi vuosi on vasta aloillaan niin ehdin kokeilla kaikkea! Viime viikolla päätin kokeilla samalla ensimmäistä kertaa ikinä mozzarellan lisäämistä johonkin ruokaan. Älkääkä naurako, en tosiaan aikaisemmin ole tainnut maistaakaan mozzarellaa. Pieniä ennakkoluuloja joitain ruoka-aineita kohtaan muka mulla...


Treeniä edeltävä tankkausateria koostui tällä kertaa täysjyväpastasta, tonnikalasta, mozzarellasta ja pastakastikkeesta. Nopea ateria oli koossa viidessätoista minuutissa! Kiehautin pastan, laitoin päälle tonnikalan, osan mozzarellasta lämmitin pastakastikkeen seassa ja osan laitoin pasta-ateriani päälle kylmänä. Basilikaa en valitettavasti löytänyt mistään piristämään annosta... Piti hyvin kylläisenä ja kun vielä "jälkiruuaksi" vetäisi kunnon kupin lattea niin kyllä jaksoi salilla! Ja jos ihmettelette vihreän puuttumista lautaselta niin itse söin ne lounaalla sosekeiton muodossa ;)


Ja koska en halua heittää ruokaa roskiin niin viikonloppu oli hyvä syy käyttää loppu pastakastike pizzoihin. Mikä ihana tekosyy...! Pizzoista tuli kuitenkin omatekoisia kotzoneja valkosipulikastikkeella. Koska pitää niitä muutamia kunnon bulkkipäiviäkin olla, right?


Hyvää viikkoa kaikille! :)

perjantai 23. tammikuuta 2015

AfterExam kilistelyä

Ei ole varmaan koskaan mennyt viikko näin nopeasti. Syy lienee ehkä siinä ettei viikon kolmena ensimmäisenä päivänä ehtinyt hengähtää kun aamuvarhaisella meni koululle ja sieltä suoraan töihin loppupäiväksi. Siinä huomasi kuinka raskasta on kun aluksi käyttää paljon psyykkistä energiaa koulussa ja sen jälkeen "riehuu" loppupäivän töissä. Samalla tietenkin käyttää kaiken vapaa-aikansa tenttiin lukemiseen niin siinähän se aika meni. Torstai illalla oli viikon  ensimmäinen piristeruiske kun pääsin Lauran spinuun pitkästä aikaa. Takamus ilmoitteli, että viime kerrasta on aivan liian pitkä aika...

Tänään mulla oli siis eräs uusintatentti, joka oli aivan pakko päästä läpi. Arasta takamuksesta huolimatta tentti meni hyvin. Tuli todettua, että kolmas (uusinta)kerta toden sanoo... Tenttitilaisuudesta ulos kävellessäni oli aika voittajafiilis ja halu päästä hieman kilistelemään. Koska illalla olisi salireissu edessä niin siiderin sihauttaminen oli pois pelistä. Mihin siis? Mieleeni muistui, että muutama päivä sitten olin lukenut Steffin blogista hänen yhteistyöstään Jungle Juice Barin kanssa ja suuntasinkin Galleria Esplanadissa sijaitsevaan smoothietaivaaseen pitkästä aikaa. Steffi on ideoinut Jungle Juice Barille oman nimikkojuomansa Steffit Supersmoothien. Combo (mustikka, päärynä, jogurtti, inkivääri, heraproteiini, omenamehu, jäitä) kuulosti niin hyvältä, että sitä oli aivan pakko kokeilla...


Tämän "mainoksen uhrin" on pakko todeta, että ostos kannatti. Olin aluksi hieman epäluuloinen heraproteiinia kohtaan (kuten tiedätte en enää siedä proteiinijauheita yms.), mutta smoothiessa maistuivat vain ihanat marjat ja hedelmät. Inkivääri jäi kivasti jälkimakuna kielen päälle. Hyvän maun lisäksi sai hyvän mielen, sillä jokaisesta juomasta lahjoitetaan 1 euro SOS Lapsikylälle!

Jos teillä siis on mahdollisuus niin käykää ihmeessä kokeilemassa Jungle Juice Baria! :)
 

Ps. Palan painikkeeksi oli ihan pakko käydä hakemassa Punnitse&Säästä liikkeestä tiramisuvalkosuklaamanteleita. Koska haluan pitää yllä illuusiota terveellisyydestä niin kuva kyseisestä pussista on sensuroitu ;)

lauantai 17. tammikuuta 2015

Quest Bar maniaa

kuva
Quest Bar patukat, nuo tällä hetkellä luonnollisimmiksi ja parhaimmiksi proteiinipatukoiksi leimatut tuotteet, ovat olleet jo pitkään "in" fitnesspiireissä ympäri maailman. Monista blogeista olen lukenut niistä pelkkää hyvää ja tietenkin olen utealiaana palanut halusta päästä kokeilemaan kyseisiä patukoita. Proteiinipatukoista innostuin aloittaessani käymään salilla, mutta pitkään aikaan en ole niitä syönyt enää. Viime vuoden lopulla päätin kuitenkin ostaa muutaman Quest Barin kouluun välipaloiksi. Mukaan luontaistuotekaupasta tarttui neljä patukkaa niiden suolaisesta hinnasta (miltein 4 euroa kappale!) huolimatta. Koska ei sitä voi vain yhtä laatua maistaa. Maisteltavana mulla oli Chocolate Brownie, Chocolate Peanut Butter, Banana Nut Muffin ja Double Chocolate Junk.

Millaisia Quest Barit sitten olivatkaan?

Patukoiden kääre on jo sinällään hyvin houkutteleva, vesi herahtaa kielelle jo pelkästä kuoren tuijotuksesta. Heti ensimmäisenä huomaa patukan sisältävän runsaasti proteiinia (20g), paljon kuitua ja vain vähän hiilareita. Keinotekoisia makeuttajia ei ole käytetty ja maun luvataan olevan luonnollinen, ihan mahtavaa siis! Ravintosisältö lupaa pelkkää hyvää.

Kääreen avatessaan tuoksu on ihan ok ja sitä inhaa suklaakuorrutetta ei ole patukan ympärillä sormia sotkemassa. Itse olen syönyt monia erilaisia proteiinipatukoita ja niiden keinotekoisen maun lisäksi inhottavinta on juuri se "suklaakuorrute". Lisäksi suklaan palaset on Quest Bareissa oikeasti isoja eikä sellaisia, joita tarvitsisi metsästää suurennuslasin kanssa. Vaikka patukka onkin aika kova, niin se pehmenee mukavasti kun sitä mikrottaa.

Löysin siis uudelleen proteiinipatukat pitkän tauon jälkeen...?

Poliittisesti korrektisti voisin todeta tähän, että koska nämä patukat ovat sen verran hinnakkaita ei minunlaiseni tavallisen salillakävijän kannata niitä ostaa välipalaksi. Tottahan tuo periaatteessa on enkä siis valehtele jos sanoisin näin ja jättäisin asian siihen.

Suoraan sanottuna mielipiteeni on kuitenkin tämä: Quest Barit ovat aivan täyttä kuraa! Niiden maussa ei mielestäni ollut mitään luonnollista ja ne muistuttivat hyvin paljon toinen toistaan. Jos mulle oltaisiin annettu patukka ilman käärettä maisteltavaksi, en olisi osannut sanoa mitä makua patukassa on. Lisäksi tekstuuri ja maku erosivat muista proteiinipatukoista vain hieman. Se siitä markkinointiväitteestä, että nämä ovat ihan erilaisia muihin myytäviin proteiinipatukoihin verrattuna... Patukoiden kovuuden vuoksi niitä sai ilman mikrossa pehmentämistä jauhaa ja jauhaa ennen kuin pystyi nielemään yhtäkään palasta. Kuitujen määrä on hurja -yhdessä patukassa kuitua on n. 18g- ja jos kuitujen saanti on jo kunnossa niin yhdelläkin patukalla saa helposti yliannostuksen ja perästä kuuluu.

Nuo Quest Bar patukat olivat siis ensimmäiset ja viimeiset, jotka aion kyseistä tuotetta ostaa ja syödä. Mulle ei vain yksinkertaisesti mene kurkusta alas mitkään ns. keinotekoiset proteiinituotteet. Mieluummin otan välipaloiksi kouluun hedelmiä ja puuroa. Todettakoon kuitenkin, että tämä on vain oma mielipiteeni asiasta. Seison vakaasti sen takana, mutta en yritä kertoa muille pitäisikö heidän syödä tai olla syömättä kyseistä tuotetta. Itse käytän neljä euroani mieluummin johonkin ihan muuhun.