Kesäkurpitsaherkkuja

Iskipä viimeinkin muhun tämä kiertävä kiva nuha/flunssa. Pari viikkoa sitten alkoi kurkkukivulla, viime viikolla hierojan jälkeen meni vain pahemmaksi ja nyt on alkuviikkooltu saikulla. Elintarvikkeiden kanssa kun on tekemisissä kaupan alalla niin siinä ei paljoa pärskimistä hyvällä katsota, saati sitten ettei kroppa tykkää hyvää fyysisestä rasituksesta kipeänä.Panadolin voimalla on menty ja kroppa on jälleen niin jumissa, ettei yksi hierontakerta sitä saa auki. Mutta ehkä pikkuhiljaa tässä aletaan olla siinä kunnossa, että voisin lopettaa nenäliina- ja yskänpastilliteollisuuden tukemisen tältä erää...

Kipeänä ei ole ollut paljoa ruokahalua ja syöminen jäänyt aika epäsäännölliseksi. Itse oon sitä mieltä, ettei kipeänä kannata noudattaa kevyttä salaattiruokavaliota vaan tankata juuri sitä ruokaa mitä tekee mieli. Placeboa tai ei niin ainakin tulee parempi mieli. Itselläni ainakin tuntuu pää hajoavan neljän seinän sisällä. Lääkärin määrättyä saikkua olisi heti tehnyt mieli lähteä vaikka pyöräilemään tai lenkille. Kiltisti olen kuitenkin maannut kotona ja juonut kuumia nesteitä enemmän kuin laki sallii. Kun se nälkä kipeänä iskee ja saa eteensä hyvää ruokaa niin mieli paranee huomattavasti.

Eilen tarvitsin juuri tuohon apeaan olotilaan lohturuokaa ja siihen pääainesosa tuli ihan omalta etupihalta noutamastani kesäkurpitsasta. Ruuaksi valmistui helposti uunissa kesäkurpitsaveneitä! Valelin ensin kesäkurpitsanpuolikkaat oikein reilulla määrällä sitruunaoliiviöljyä. Tämän jälkeen jaoin puolikkaisiin tölkin tomaattitonnikalaa ja heitin päälle hieman oreganoa antamaan lisämakua. Laitoin vain toiseen päälle juustoa, sillä kypsentymisajan puolivälissä lisäsin toiseen kesäkurpitsaan yhden kananmunan päälle ihan kokeilun vuoksi. Uunissa kesakurpitsat kypsyivät 200 asteessa puolisen tuntia.

En ollut koskaan aiemmin kokeillut valmistaa kananmunaa uunissa, mutta ainakin tuon eilisen kokeilun jäljiltä voisin suositella. Kananmunasta tulee paljon pehmeämpi eikä pinta ole kova. Kesäkurpitsat hävisivät muutenkin eilen miltein kokonaan hetkessä. Koko päivänä ei ollut ollut ruokahalua ja kun nälkä iski niin... Ehkä ensi kerralla muulle perheelle jää hieman enemmän maisteltavaa.

Kauranyhtisperjantai

Kävelin tänään töistä lähtiessäni pakastealtaiden ohi ja mietin, että pitäisiköhän sitä vapaiden kunniaksi viettää stereotypinen pizzaperjantai. Ei mitään Grandiosaa vaan kunnon Ristorantea. Salaattia ja valkosipulikastiketta kylkeen ja kotitekoinen kotzone olisi tehty nopeasti. Eipä tarvitsisi sen enempää vaivaa ja aikaa nähdä ruuanlaiton suhteen tänään. Pizzoja selaillessani yhtäkkiä mieleeni juolahti, että voihan hitsin vimpulat mullahan on jääkaapissa kauranyhtistä! Sain sitä käsiini eräs päivä (meidän kaupassamme sitä saadaan vain lauantaisin ja silloin saamamme muutama myyntierä loppuu jo muutaman tunnin kuluttua ulko-ovien avaamisesta) ja olen pantannut sitä jääkaapissani jo tovin kun en ole osannut päättää mitä siitä tekisin.

Nyhtökaurasta on ollut sen verran paljon hypetystä alkuvuodesta asti, että tuote ei kaipaa kovin suuria esittelyjä. Jos ette jo tiedä niin nyhtökaura eli tutummin kauranyhtis on suomalainen innovaatio, proteiinipitoinen vegevaihtoehto lihalle. Kauranyhtiksen proteiinit ovat peräisin kaurasta ja pavuista. Sen tekstuuri on aikalailla samanlainen kuin lihalla ja mikä parasta on se käyttövalmis kuumentamisen jälkeen.

Nopeus ja uteliaisuus ratkaisivat. Pizzaperjantai vaihtui kauranyhtisperjantaihin kun hilpaisin nopeasti kotiin. Olin pitkään miettinyt kaikenlaisia erilaisia reseptejä millä voisin kokeilla kauranyhtistä kunnes mulle valkeni ettei mun tarvitse mitään sen ihmeellisempiä reseptejä keksiä, sen kuin korvaan lihan missä tahansa ruuassa kauranyhtiksellä! Koska nälkä oli kova, oli mun ensimmäinen oma kauranyhtiskokeiluni seuraava: Täysjyväcouscousia, wokvihanneksia sitruunaöliiviöjyssä paistettuna sekä kauranyhtistä valkosipulipastakastikkeella. Lounaani oli itse asiassa nopeammin valmiina kuin pakastepizza. Kymmenessä minuutissa edessäni höyrysi ihanan täysi ruokalautanen. Tuo aika kun olisi muuten mennyt jo pelkästään uunin lämpenemiseen.

Olen jo aikaisemmin maistanut kauranyhtistä hampurilaispihvien muodossa. Nyt tämä toinen kosketukseni kyseiseen tuotteeseen vain edelleen vahvisti mielipidettäni: On sen verran hyvää että kunhan onni sallii niin jatkossa tätä tuotetta tulee löytymään useamminkin tämän sekasyöjän lautaselta. Samalla saa myös suomalaista työtä tuettua.

Tein muuten samalla pienen testin. Vein lämmintä kauranyhtispastakastiketta isälleni ja käskin maistaa tekemääni ruokaa. Hieman oudolta maistui kuulemma, mutta ei olisi uskonut millään ettei kyseessä ole liha! Voipi olla että saan vielä valmistaa kauranyhtistä eri muodoissa myös porukoillekin. Paketista kun riittää annoksia useammallekin. Then again "Joey does not share food!" Frendifanit ymmärtävät tämän ;)

Miten teidän perjantaihin kuuluu ruokarintamalla?

Ja koska yksi kuva mun kauranyhtisateriastani ei ole tarpeeksi... ;)

Lisätietoja nyhtökaurasta löytyy Gold & Green nettisivuilta!

Juhannustaikoja

En ollut suunnitellut juhannukseksi sen ihmeellisempiä menoja kuin himassa oleilua sekä treenaamista jos puutarhatöiltä ehtii. Eihän sitä siis voinut kuin sanoa KYLLÄ kun jamisiskoni viikko sitten kutsui minut ja toisen jamittaren viettämään laatuaikaa kanssaan torstain juhannusjamien jälkeen kotiinsa. Yhdessäolo samanhenkisten ystävien kanssa voitti kotona lojumisen kirkkaasti.

Eilisen ekstrahikisen BodyJam tunnin (sopivasti uuden jamin nimi on "Tropical House Party") jälkeen suuntasin suoraan kyseisen jamisiskoni luokse. Samalla tuli jälleen koettua yksi kuuluisa ensimmäinen kerta. Palju. Melkein hävettää suomalaisena todeta, että en ollut koskaan käynyt paljussa ennen eilistä iltaa tai kuten jamisiskoni sen ilmaisi "Ootko sä tosiaan paljuneitsyt?". Voin sanoa etten enää ole! Aika soljui ihan liian nopeasti paljussa lojuen, saunassa jalkoja kuorien ja uudestaan paljussa kosteuttavat kasvonaamiot kasvoilla.

Hemmottelu ei loppunut siihen. Illan menu koostui kauranyhtisburgereista sekä valkosipulilla maustetuista bataattiranskalaisista. Voi sitä tunnetta kun tekisi mieli syödä vain lisää vaikka vatsa on jo aivan täysi. Eilisilta oli juuri tätä. "Voi kun jaksaisin vielä puolikkaan burgerin"- lausahduksen jälkeen puolitettiin hampurilassämpylä, mutta se puolikas hautautuikin omalla kohdallani ainakin tuplatäytteiden alle.

Eikä kauranyhtistä ole muuten turhaan hypetetty. Siinä on aikalailla lihamainen suutuntuma ja oikein maustettuna se kelpaisi aivan varmasti vannoutuneen lihansyöjänkin lautaselle. Aivan mahtava suomalainen innovaatio, melkein tekisi mieli sanoa että jopa Nokiaa parempi keksintö. Itselläni löytyy paketti kauranyhtistä jääkaapista, mietinnässä on mitä siitä kokeilisin... Onko kellään nyhtistä kokeilleella jo joitain lempireseptejä joita haluaisitte jakaa?

Sitruunamansikkapavlovan, karkkien ja popparien kera sujahdettiin sohvalle katsomaan leffaa, jonka ainoana kriteerinä oli silmänruoka. Juttu luisti ja jatkui myöhään, millään ei olisi malttanut lähteä pois. Kotiuduinkin kahden maissa yöllä, vastassa oleva oma karvapallo napittikin syyttävästi missä hänen lämmittäjänsä on ollut.

Oli muuten aivan mainio tapa korkata juhannus...

Hyvää juhannusta kaikille!

Olkaahan varovaisia erilaisten kirkkaiden kanssa itse kukin ;)

Täydellinen rusketus

Suomalaisen herkän ihon tapaan mulla on ollut usein ongelmana, että ihoni kärähtää suhteellisen helposti enkä rusketu kunnolla. Kokeilin muutamia vuosia sitten aurinkokapseleita, mutta en jotenkin koskaan innostunut niistä kunnolla. Etenkin kun rusketuksen hinta tuli aika suureksi tällä tavalla, se ei ollut vain mun juttuni. En tajua kuinka vasta viime vuonna mulle välähti kokeilla toista paljon maukkaampaa tapaa auttaa brunan muodostumista...

Hedelmiä ja vihanneksia. Kiitos muutamia viikkoja ennen Kyproksen matkaa päivittäin nauttimani porkkana-appelsiinimehun sain elämäni parhaimman näköisen rusketuksen, ei mitään oranssia vaan juuri sopivan päivetyksen kun yhdistin auringonpalvontaan 50 suojakertoimen voiteen.

Tuon "rusketusmehun" jujuna oli porkkanan sisältämä antioksidantti beetakaroteeni. Sen lisäksi, että beetakaroteenista muodostuu terveydelle välttämätöntä a-vitamiinia, auttaa beetakaroteeni tosiaan myös ruskettumaan herkemmin. Beetakaroteenia löytyy monista punaisista, oransseista ja keltaisista hedelmistä ja vihanneksista. Itse asiassa myös jotkut vihreät kasvikset ovat hyviä beetakaroteenin lähteitä, niissä lehtivihreä vain peittää antioksidantin oranssinkellertävän värin.

Listasin tähän alle kaupan heviosaston tuotteita, joissa on rutkasti beetakaroteenia:

porkkana

punainen paprika

tomaatti

persikka

nektariini

aprikoosi

sitruuna

cantaloupemeloni

lehtikaali

pinaatti

bataatti

Viime vuotisen hyvän tuloksen innoittamana aion nyt kesän lähtiessä käyntiin panostaa tavallista enemmän beetakaroteenia sisältäviin hedelmä- ja kasvismehuihin. Itsepuristetut mehut kun ovat tulleet jäädäkseen elämääni ostettuani viime vuonna ensimmäinen mehukoneeni. Tämän päivän mehuni muodostui porkkanasta, persikasta ja appelsiinista.

Cheers!

Helsinki Coffee Festival

Tulipa pidettya spontaani pieni blogitauko. Viimeisen parin viikon aikana on tullut oltua viisi päivää viikosta duunissa ja lisäksi valmistauduin samalla monen sadan sivun kirjatenttiin. Siinä se vapaa-aika menikin suurimmaksi osaksi säännöllisen epäsäännöllisen treenin lisäksi. Eilen vihdoin sain suoritettua tentin alta pois (jep, valtiotieteellisen tentit ovat lauantaina).


Tentin jälkeen lähdin ensimmäistä kertaa tutustumaan Kaapelitehtaan tarjontaan Helsingissä, kiitos Paulig Instituutin! Osallistuin heidän kisaansa vähän aikaa sitten heidän Instagramsivuillaan (@PauligInstitute) ja alkuviikosta sain tietää voittaneeni kaksi lippua Helsinki Coffee Festivaaleille!

Helsinki Coffee Festival on Kaapelitehtaalla järjestettävä tapahtuma kahvinystäville sekä -ammattilaisille. Tapahtumassa pääsee maistelemaan eri kahveja, tutustumaan erilaisiin koneisiin ja opettelemaan erilaisia asioita kahviin liittyen kahvin valmistuksesta koneiden putsaamiseen. Hieman erilainen, mutta mielenkiintoinen tapa palkita itsensä tentin suorittamisen jälkeen.

Vaikka en itseäni aivan vannoutuneeksi kahvin ihailijaksi tunnusta -ellei täysautomaattisen espressokeittimen omistaminen mua sellaiseksi leimaa- niin ainakin kahvin ystäväksi kuitenkin. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi festivaaleilla hujahti pari tuntia tuosta vain. Maisteltiin ystäväni kanssa syntisen paljon erilaisia kahveja, seurattiin kahvin SM-kisoja ja kuunneltiin samalla myös ammatinyrkkeilijä Eva Wahlströmin haastattelua hänen kahvinjuonnistaan. Haastattelusta jäi mieleen seuraavat asiat: Kahdeksan kuppia on Evallekin liikaa kahvia päivässä, suodatinpaperi tulee huuhdella ennen porojen laittamista (tai tulee tappelu puolison kanssa) ja kookosöljyä kahviin pitää saada aina. Oli ihan mielenkiintoista kuunnella urheilijan terveestä suhtautuminen kahviin (sidenote: kahdeksan kupin päivämäärästä on vähennetty hurjasti).

Tulipa samalla huomattua kuinka kaulassa kiikkuva järjestelmäkamera olisi ollut paljon kätevämpi laite kuin kännykän kamera. Suurin osa ajasta tuli alueella käveltyä kuppi kädessä, joten kuvasaalis eri kahviständeistä jäi olemattomaksi. Muutenkin paikka oli melkoisen täynnä väkeä, joten hyviä kuvia oli aika vaikea saada. Ja alla olevasta kuvasta huomaa kuinka se mun keskittyminen herpaantui kahvista myös muihinkin asioihin, kuten paikan sisustukseen...

Eilinen parituntinen kahvin maailmassa oli kaiken kaikkiaan antoisa ja mielenkiintoinen, varsinkin kun tuo oli ensimmäinen kahviin liittyvä tapahtuma johon olen osallistunut. Ilman Instagramia olisi mennyt varmasti koko tapahtuma multa ohitse. Enkä olisi päässyt maistamaan elämäni ensimmäisiä churroja suklaisen kaakaon kera. Enkä olisi päätynyt ostamaan ihania uusia tuttavuuksia Dallmayrsilta. Kolmea eri kahvipapua. Ihan vain siksi etten osannut millään päättää kolmen eri papupussin kesken. Not ashamed and not afraid to say it! Koska mun mielestäni heidän kahvinsa oli ehdottomasti festivaalien parasta.

Maaliskuun Instagram

Seuraathan mua (@turunennoora) Instassa? Uusiin ihmisiin ja lukijoihin on aina ihana tutustua :)

Heti maaliskuun ensimmäisenä päivänä suuntasin viettämään päivää kaverin kanssa Tallinnaan. Koska kyseessä oli päiväristeily, ei ehditty kävellä Vanhassa kaupungissa. Ehkäpä kesällä voisi suunnata sinne!

Vuoden ensimmäinen elokuva oli How to be single, ihana Nykiin sijoittuva komedia. Poppari ja suklaa kruunasivat elokuvakokemuksen. 

Girls' night out kuoharia myöten!

Kaveri mainitsi yhtenä päivänä, että oli nähnyt unta etelänmatkasta. Tämän jälkeen itsellänikin alkoi tulvimaan mieleen ihanat muistot kuumasta Kyproksesta viime elokuulta. Ne värit, ne ruuat ja se tunnelma <3

Vaikka viikolla yritän pitää kovaa kuria herkkujen suhteen niin mun mielestä raakasuklaata ei lasketa. Pieni patukka sisältää pelkkiä hyviä aineita ja mikä parasta - hyvää oloa!

Toisaalta välillä pitää hemmotella itseään. Juuri ennen kuvan ottamista olin saanut päivän luku-urakan suoritettua duunipäivän päätteeksi, se jos mikä ansaitsee hyvän palkinnon!

Uusi rakkauteni eli nepalilainen ruoka. Hyvässä seurassa vielä tuplasti parempaa! :)

Hyvää alkavaa huhtikuuta kaikille! 

Kevät on ihan kohta täällä :) 

Tammikuun Insta

Vuoden 2016 (alan osata jo kirjoittaa vuoden oikein!) ensimmäinen Instagram postaus! 

Seuraathan minua jo Instagramissa? 

@turunennoora

Sisko käväisi Lontoossa ja annoin uhkauksen, että takaisin ei ole tulemista jos en saa jotain pientä Victoria's Secretiltä! Oikeasti lupasin viedä hänet lounaalle jos saan myöhäisen joululahjan tuolta.

Uusia kenkiä talvea varten! Nyt kun se kerran alkoi ihan oikeasti. Viime vuonna olin heittänyt roskiin loppuunkulutetut nilkkurit ja ajatellut muistavani ostaa uudet ilman että laitan asian muistilapulle. No arvatkaa vaan muistinko kuin vasta nyt? Parempi myöhään kuin ei milloinkaan...

Laura toi mulle aivan ihania tuliaisia USA:n matkaltaan! Olisitte vain nähneet sen mun hymyni kun sain noi tuliaiset sisältävän pussukan... :)

Vaikka hiusväri alkaa olla hieman faded-tyylinen, pidän siitä silti. Saa nähdä mitä keksin seuraavaksi!

Treat yourself!

Tämä on terveellinen herkku. Ihan oikeasti!

Alkanutta vuotta on tullut myös viikonloppuisin juhlistettua muutaman kerran. Kuinka en ole aikaisemmin tajunnut on the rocks-drinkkien mahtavuutta!

Omar käväisi eläinlääkärissä pahojen vatsavaivojen vuoksi ja joutui tiputukseen. Reipas poika jäi eläinlääkäriin kun olin pakotettu menemään yliopistolle pakolliselle luennolle. Arvatkaapa vaan kuinka keskittyneenä pystyin olemaan?!

Kaikesta huolimatta iloisin mielin uutta vuotta kohti! :)

Ekoshoppailua

Pikkulinnut lauloivat, että Aikatalon ekokauppa Ekolossa olisi loppuunmyynti meneillään ja kaikki tuotteet olivat puoleen hintaan. Tämä siis siksi että siellä oli tapahtunut suurehko vesivahinko ja liike oli pakko sulkea ainakin korjauksen ajaksi. En ollut koskaan kuullutkaan kyseisestä paikasta aiemmin, mutta 50% alennus herätti uteliaisuuden oikein kunnolla. Hävettävän hyvin tunnen opiskelukaupunkini tosiaan. Pitäisiköhän kenties kuudentena opiskeluvuotena tehdä muitakin kierroksia Helsingissä kuin Kamppi-Kaisaniemi tai Kamppi-Kumpula...?

Uteliaisuus tai mielenkiinto (tai mahdollisuus säästää rahaa) oli saanut monet muutkin liikkeelle. Eilen iltapäivällä kauppaan astuessa kuhisi se asiakkaita, varmasti vanhoja kantiksia sekä aivan uusia. Liike oli ollut jo monta tuntia auki ja sen huomasi lukuisista tyhjistä koloista hyllyissä. Kauppa kävi hyvin. Kiertelin tarkasti hyllyt läpi ja keräillen samalla itselleni ostoksia ennen suuntaamistani kiemurtelevaan jonoon. Puolisen tuntia jonotettuani kävelin hymyhuulin ulos kauppakassi täynnä itselleni uusia tuotteita. Hymyillen koska pääsen kokeilemaan uusia juttuja. Hymyillen koska minun hermoillani puolen tunnin jonotus on aikamoinen saavutus. Oh well...

Mitä Ekolosta tarttui mukaan?

Kaurapuurosta on tullut mun jokapäiväinen ruokani jossain vaiheessa päivää, nyt kuitenkin saan Urtekramin täysjyväriisipuurosta sille vaihtelua joinakin päivinä. Joka aamu en ehkä tätä tee, tuota puuroa kun tulee keittää 75 minuuttia.
Soijasuikaleista aion nyt ensimmäistä kertaa kokeilla tehdä ruokaa, paketissa ollut kuva pasta-annoksesta näyttää ainakin vastustamattomalta! Ja ehkäpä maustan näitä kokeiluja Urtekramin dijonsinapilla.
 

Teehylly oli kaupassa ensimmäinen hylly, jonka luokse suuntasin jostain kumman syystä. Erilaisia teepurkkeja ei voi koskaan olla liikaa sanon minä. Etenkään jos ne ovat yhtä nättejä kuin tämä Les Jardins De Gaïan mansikalla ja vaniljalla maustettu rooibostee! Ihme ja kumma pystyin pidättäytymään vain yhdessä purkissa vaikka olisin voinut lapata kaikki erilaiset teepaketit kassiini.

Raakasuklaat ovat mielestäni aika kalliita, jos vertaa tavalliseen suklaaseen siis. Yleensä nuo levyt ja patukat ovatkin jääneet kaupan hyllylle. Nyt oli hyvä syy napata mukaansa muutama raakasuklaapaketti sekä muutama luomusuklaapatukka. Näitä maistellessa saa varmasti hyviä ideoita uusien raakasuklaasatsien tekoon! Ainakin tuo cappuccinolla maustettu raakasuklaa kuulostaisi liian hyvältä jättää kokeilematta...

Kannattaa avata mielensä uusille kokemuksille. Jos ja kun Ekolo jatkaa toimintaansa Aikatalon pisteessään, pistäydyn paikalla mielelläni uudestaan! :)

Voimaa puurosta

Kaurapuuro on niin suomalainen perusaamupala kuin olla ja voi. Itseäni -ja uskallan väittää ettei kovin montaa muutakaan- ei kuitenkaan pelkkä aamupuuro pidä kylläisenä pitkään. Jo tunnin kuluttua alkaa olla nälkä ja tehdä mieli kaikenlaista naposteltavaa. Puuron lisäksi aamulla on aivan pakko syödä jotain proteiinipitoista, itse syön usein maitorahkaa (puuron seurana, en yhdessä). Fitnesspuuroa eli raejuuston sekoittamista kaurapuuron joukkoon olen kokeillut muutaman kerran todeten että hyi. Ne eivät vain yksinkertaisesti mun mielestäni sovi yhteen.

Tuossa yksi päivä mietin mitä sitä voisi sekoittaa kaurapuuroon, jotta siitä tulisi proteiinipitoisempi ja nälkä pysyisi kauemmin poissa...

Vastauksena kysymykseeni tuli niinkin helpossa proteiinipommissa kuin kananmunassa. Kananmunaa on tullut syötyä keitettynä ja paistettuna, miksen kokeilisi sitä puurossakin? Yleensä teen kaurapuuron aamuisin mikrossa aikaa säästäen, ollessani kipeänä kotona oli aikaa tehdä ihan kunnon perinteinen kaurapuuro liedellä. Sekoitettuani kaurahiutaleet veteen lisäsin mukaan yhden kananmunan rakenne rikottuna. Kymmenisen minuutin kuluttua lautasellani oli annos ruususuolalla maustettua ja miedosti kananmunalta tuoksuva annos puuroa.

Tuunattu kaurapuuroni ei kuitenkaan maistunut kananmunalta, vaan aivan tavalliselta veteen tehdyltä kaurapuurolta. Nyt päästin kyllä pienen valheen. Itse asiassa kaurapuuroni maistui astetta paremmalta, sillä kananmuna antoi aamupalalleni jotenkin täyteläisemmän ja kermaisemman suutuntuman. Söin tämän puuron lisäksi aamulla vain porkkanan ja klementiinin, mutta pysyin lounaaseen asti kylläisenä. Ilman että teki mieli napostella mitään ylimääräistä. 

Uskallatteko tekin kokeilla?

Voimaisaa viikkoa kaikille!

Värikäs alku aamulle

Mehulinko on edelleen pop mun keittiössä. Tähän mennessä espressokone on ollut kiistämätön ykkönen, nyt mehulinko on noussut kuitenkin sen vierelle arvoasteikossa. En osaa enkä halua valita kumpi on niistä parempi. Keittiö ei olisi enää keittiö ilman jompaa kumpaa niistä. Smoothiekoneestakin suostuisin luopumaan jos olisi aivan pakko... Mutta noista kahdesta en ikinä!

Mehulinkoa olen yleensä käyttänyt vain päivisin tai iltaisin kun olen tehnyt itselleni välipalajuomaa. Aamuisin (ja muuten pitkin päivää) on riittänyt pelkästään espressokoneen porina. Ainakin tähän asti.

Aamulla kun tulee juotua se yksi kuppi (miltein puoli litraa) lattea, ei ole paljoa tehnyt mieli juoda paljoa sen lisäksi mehua. Call me weird, mutta mehun kaltainen neste ei tuon kahvisatsin jälkeen enää mene kunnolla alas, piimä yms paksummat nesteet menee. Nyt kuitenkin viime viikolla keksin reseptin, jolla mehusta tulee hieman sakeampaa ja paksumpaa. Mehun ja smoothien välimuotona sen voisi ehkä sanoa olevan. Reseptin "salainen ainesosa" oli niinkin helppo kuin hunajameloni!

Tähän mennessä olen laittanut tuohon astetta sakeampaan mehuun hunajamelonin lisäksi porkkanaa ja omenaa. Tuloksena on mieto, mutta hyvä juoma.Veikkaisin, että muutkin melonit sopivat tähän tarkoitukseen hyvin. Mun kielelle ei ehkä kuitenkaan vesimelonin sekoittamisen porkkanaan ja omenaan sovi.

En ole kaivannut aamiaisella pehmeän rahkan päälle mehukeittoa kun nautin sen seurana tätä pirtsakan oranssia juomaa. Itse asiassa tuotahan voisi melkein kutsua tuoremehukeitoksi... Joka voikin löytää pian tiensä suoraan purkkiin rahkan päälle ;)

Pirteän syksyistä loppuviikkoa kaikille! :)

(Low carb) chocolate mousse

Mun kännykässäni on nykyään eräs kansio, jossa on monen monta kuvankaappausta Instagramin puolelta. Oikeasti monta eri kansiota, mutta nyt tarkoitan yhtä herkullista sellaista. Liittyessäni instaan tämän vuoden puolella vihdoin ja viimein kiitos uuden puhelimeni, en aluksi tajunnutkaan kuinka kätevä tuo sovellus voisikaan olla. Enkä tarkoita tässä niitä ihania hius, kynsi- tai meikkikuvia joita löytyy jokaiseen makuun. Vaan niitä herkullisen näköisiä ruokakuvia. Resepteineen! Näitä kuvia on tullut "kaapattua" monta muistiin sen varalle, että haluan kokeilla niitä. Herkullisen ulkonäön omaavan ruuan tai herkun paras anti on itse resepti: Olen kerännyt puhelimeeni terveellisempien versioiden reseptejä.

Postauksen otsikkoon liittyen tein tällä viikolla jäkiruuaksi itselleni ja porukoille hyvin mielin suklaamoussen. Jep, suklaista jälkiruokaa keskellä viikkoa! Makeuttajasta riippuen mousse voi olla vähähiilarista ja sen sisältävät rasvat ovat vain hyviä. Itse en ole kyseistä reseptiä keksinyt vaan krediitit tästä menevät Instagramin nimimerkille @CafeDelites.

Suklaamoussen ainekset:

2x 400ml tölkkiä kookosmaitoa/kermaa (ei light)

2 rkl tomusokeria tai muuta makeuttajaa esim. kookospalmusokeria

3 rkl (raaka)kaakaojauhetta

hitunen suolaa

muutama pala tummaa suklaata

Aseta tölkit jääkaappiin yön yli, vuorokausi takaa paremman tuloksen. Ravistamatta tölkkejä avaa ne ja kuori nesteen päällä oleva kerma (jäljelle jäävää nestettä ei tarvita). Laita kerma astiaan ja sekoita mukaan valitsemaani makeuttajaa. Vatkaa kunnes kerma on paksua ja vaahtomaista. Tässä vaiheessa voit ottaa sivuun muutaman ruokalusikallisen valkoista vaahtoa, jos haluat käyttää sitä suklaamoussen päällä "kermavaahtona". Sekoita mukaan käsin kaakaojauhe, suola sekä raastettu suklaa. Riippuen kookosmaidosta mousse voi muodostua heti. Itse laitoin moussen tarjoiluastioihin ja tekeytymään jääkaappiin vähäksi aikaa (jos jättää moussen isoon kulhoon, sen tekeytyminen voi kestää kauan). Tarjoile "kermavaahdon" ja suklaarouheen kera!

Suklaisen hyvää viikonloppua kaikille!

Banaanilettu 2.0

Mun mielestä banaanilettu on ehkä paras lounas ikinä. Se maistuu mihin vuodenaikaan tahansa, ja itseasiassa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Jos haluaa hieman täyttävämpää lettua niin olen lisännyt mukaan kaurahiutaleita tai kaurajauhoa. Sellaisenaan syön sitä harvoin, tällä hetkellä lempilisukkeeni ovat Bonnen soseet. Niissä kun ei ole mitään muuta kuin itse hedelmää tai marjaa, voi niitä lorauttaa oikein kunnolla ruokansa sekaan.

Pitkään olen miettinyt miten saisin letuista vielä proteiinirikkaampia. Proteiinijauheita kun en pitkään aikaan ole halunnut käyttää, ne kun eivät maistu mulle letunkaan muodossa. Mikäs avuksi? Maitorahka tietenkin!  Kun tämän keksin niin luulisi olevan helppoa toteuttaa projekti loppuun. Mutta kun on tottunut ostamaan aina Valion pehmeää rahkaa niin sitä tulee aina automaattisesti ostettua kun ostoslistalla lukee maitorahkaa. Kauppaan astellessani saatan vielä muistaa että "osta nyt sitä tavallista maitorahkaa" (ja lappuunhan tätä ei tarvitse kirjoittaa koska kyllähän tuollaisen muistaa), mutta kotiin olen aina tuonut pehmeätä maitorahkaa. Itsepäisenä kokeilin kerran siitä tehdä banaanilettuja, lopputuloksena oli jotain kokkelia muistuttavaa...

Tänään vihdoin kokeilin banaanilettuja tavallisella maitorahkalla. Banaanin sekaan surautin blenderissä kaksi kananmunaa, puolet maitorahkasta ja hieman kaurahiutaleita. Kookosöljyllä lettuja paistaessani huomasin, että mukaan olisi ehkä voinut lisätä kolmannenkin kananmunan sitomaan taikinaa. Tai sitten olla kärsivällisempi ja paistaa taikina kolmena tai jopa neljänä lettuna kahden sijaan.

Maussa ei sen sijaan ollut mitään moittimista. Aivan yhtä hyvää se oli tälläisenäänkin! Joku päivä aion kokeilla tehdä uunissa banaanipannukakkua tämän tyylisellä reseptillä. Can't wait! Ostoslistaan tulee tosin kirjoittaa 'tavallinen maitorahka', etten kokeile tuota ideaa vasta ensi vuoden puolella...