Lähtee se myös sillä, millä se ei ole tullut

Tänä lukuvuonna on saanut entistä enemmän istua luennoilla ja tietokoneen ääressä kouluhommia vääntäen. Vaikka pää ei vielä ole ihan sekaisin niin kroppa sen kertoo. Itseäni on tässä jo kuukauden verran vaivannut polvi. Tai oikeastaan koko jalka... Hieman pidemmän aikaa kun on paikallaan, niin tuntuu ettei oikea jalka kanna ja kävelen kuin Quasimodo (yläselkäänkin taitaa olla kasvamassa kyttyrä kun sieltäkin paljon kirjoittaneena jumeja löytyy).

Reilu jako: minä hoidan opiskelun ja koira lepäämisen!

Istuminen on ilmeisesti saanut alakropan niin jumiin, että tuntuu kuin pakarasta varpaisiin asti olisi välillä pelkkää puuta jalan tilalla. Olen yrittänyt parannella itseäni venyttelemällä, vähentämällä joidenkin treenien määrää ja rentoutumalla saunassa. Hierojan aikoja ei oikein ole eksynyt kalenteriin kun aikataulut eivät ole natsanneet niin hyvin (ja on ehkä unohtunut varata ajat kun kyllähän tää tästä...!).

Eilen kuitenkin rykäisin ja lähdin Lauran houkuttelemana BodyPumpiin ekaa kertaa ihan liian pitkään aikaan. Olin jo aika hyvin ehtinyt unohtaa mitä painoja käytän missäkin biisissä! Kyykkybiiseissä laitoin tavallista kevyemmät painot, sillä en ollut varma mitä jalat pitäisivät... No nehän pitivät siitä! Jäykkyyttä ei tuntunut missään ja pystyin kunnolla keskittymään tekniikkaan. Toki kuukauden tauko aiheutti aikamoiset tärinät kyykyissä ja askelkyykyissä krampit pohkeisiin, mutta muuten meni hyvin.

Tunnin jälkeen jalat oli niin letkeät, että portaat meinasin tulla aika lennokkaasti alas. Mutta olipa aikamoinen voittajafiilis päällä! Tulipa jälleen todettua, että liikunta auttaa moneen vaivaan. Melkein voisi sanoa että "lähtee myös sillä, millä se ei ole tullut" ;) Voipi toki olla, että ongelma tulee takaisin kun tää jalkojen tärinä loppuu. Jalat ovat tosin sitä mieltä ettei se tärinä lopu ihan heti...

Kunnon tankkaus ennen treeniä auttoi itsensä ylittämiseen. Varsinkin kun sen teki hyvässä seurassa! :)