Minibreikki

Tämäkin viikko on hurahtanut tutulla meiningillä eli nenä kiinni kirjassa miltein koko päivän. Ensi viikolla on -toivottavasti- viimeinen pakollinen kirjatentti, joten hieman paineita on. Ja toisaalta odotusta siitä ettei maantieteen saralta ole enää pakko suorittaa kirjatenttejä. Jos jokin kirja kiinnostaa niin luen sen, mutta ilman sitä pänttäämisen aiheuttamaa tuskaa.

Eilen pääsin hengähtämään kun lähdin hyvän ystäväni kanssa Helsinkiin shoppailemaan miltein koko päiväksi. Itse lähdin lähinnä vain seuraksi, fiiliksellä että jos jotain löytyy niin onhan se kiva. Tämä fiilis kannatti, sillä löysin sattumalta kaipaamani ohuen kuoritakin talven lenkkejä varten Stadiumiusta ja urheilutakin H&M:ltä. It's all about those layers! 

Stadium: Everest kuoritakki

H&M: Hupullinen urheilutakki

Muuta kun ostoslistaltani ei löytynyt niin loppupäivän fiilistelinkin vain kaupoissa. Etenkin Stockmannilla tuli ihasteltua jouluasetelmia ja huokailtua ihanien laukkujen perään naisten asusteiden puolella. Piti hokea koko aika päässä "opiskelijabudjetti, opiskelijabudjetti" etten vain ostaisi mitään. Etenkin Moschinon ja alapuolisessa kuvassa olevat Teb Bakerin laukut tuli tarkasteltua hyvin yksityiskohtaisesti.

Pitkään aikaan en ollut shoppailukierroksia harrastanut. Enkä muistanut kuinka ihania ja rankkoja ne ovat. Tähänkään päivään mennessä en ole tajunnut miksi kaupoissa ja etenkin sovituskopeissa pitää olla järkyttävän kuumat spottivalot? Eipä tarvinnut päivän kävelyn jälkeen lähteä salille eikä lenkille. Onneksi vielä muutaman kerran tulen ihan yliopistonkin puolesta käymään Helsingissä niin pääsen kiertelemään uudestaankin jouluhumussa, sen verran innostuin jälleen tuosta kiertelystä. Niin ja pakkohan tuo Forumiin aukeava Victoria's Secret on pakko päästä tarkistamaan, sinä päivänä tosin lompakko saa jäädä kotiin...

Piparkakun tuoksua

Töissä ruokakaupassa ollessaan huomaa joulun saapuvan aina hyvissä ajoin. Jo reippaasti lokakuun puolella tulevat joulukarkit, kinkut, glögit, pähkinät, kuivatut hedelmät... Miten joka vuosi tuntuu, että nämä sesonkikamat tulevat vain aina aikaisemmin kauppoihin? Itse rakastan joulua, mutta etenkin tänä syksynä tuntuu jotenkin kornilta katsella jouluisia tavaroita kun ulkona porottaa aurinko eikä lumesta ole tietoakaan.

Kun sulkee ulkona olevan sään mielestään, uppoudun hymyssä suin joulutunnelmaan. Ensimmäiset glögit on jo maisteltu ja joululahjojen hankinta pyörii mielessä. Joulukarkkeja olen tähän asti vain silmäillyt, ostamiseen asti en ole vielä päässyt. Todennäköisesti huomaan tänäkin vuonna kuinka nirso olen, monesta hyllymetristä joulusuklaata ei löydy kovin montaa pakettia mun makuuni. Yleensä siis ostan vain sellaisia mitä ei muina aikoina saa. Ja viimeiset niistä syön varmaan ensi kesänä. Kuten söin viimeisen neljästä pääsiäisenä ostamastani Mignon-munasta viime viikonloppuna...

Joululauluja en sentään vielä jaksa kuunnella. Uskokaa pois saan niistä tarpeekseni jo töissä. 6-8 tuntia putkeen joululauluja monta päivää peräkkäin viikon, saati sitten kuukauden ajan on noh... Sanat ainakin oppii ulkoa jos hienosti asia sanotaan ;) 

Piparkakkuja on alkanut tehdä mieli tavallista enemmän. Ne vain ovat niin hyviä, että voisin napsia niitä koko loppuvuoden heti kaupan sesongin alettua. Niistä on hurjan vaikea pitää näppinsä irti kun yrittää olla syömättä herkkuja viikolla. Koska ei vain yhtä piparia voi syödä. Eikä vain kahta tai kolmea... Mikä avuksi kun mä haluuuuuun?!

Silloin kun olen halunnut herkutella olen jo tehnyt pitkään itselleni Starbucksista ostamallani siirapilla vaniljalattea. Vasta tällä viikolla mulle välähti päähän miksen voisi kokeilla myös jos piparkakkulatte toimisi tähän pieneen ongelmaan? Latten sekaan vain piparkakkumaustetta (tai omassa tapauksessani itsetehtyä sekoitusta kanelista, neilikasta, pomeranssista, inkivääristä ja kardemummasta) ja hieman kookospalmusokeria.

Oli muuten hyvää. Ja sain pidettyä näppini hyvin irti pipareista puoli litraa piparkakkulattea juotuani. "Määrä" taisi korvata "laadun" tässä tapauksessa.

Piparintuoksuisia kahvihetkiä teillekin. Oli tuoksu sitten kahvikupista tai keksistä peräisin! :)

Lokakuun Insta

Tässä lokakuun Instagramin sisältöäni kuvien muodossa :)

Syksy on saapunut ja niin myös oman koiran stailaaminen! Stailaus lähinnä sen takia että oma pikku karvapallo pysyy lämpimänä. Jos tänä talvena on kunnon pakkaset niin saatte nauttia vielä kuvista joissa koirillani on töppöset jalassa...

Serkku tuli käymään alkukuusta ja vietettiin kokonainen päivä Selloa kierrellen. Shoppaamisen lomassa oli pakko käydä pakollisilla kahvilakierroksella ja lounastamassa että jaksoi jatkaa. Suosittelen kokeilemaan 3 Amigosia Sellossa, ruoka valmistuu nopeasti ja on erittäin herkullista (kiitos Laura tutustuttamisesta!).

Puolen vuoden breikin jälkeen palasin tuttuun ja turvalliseen Starbucks kahviin. Se vaan iskee suoraan mun makuhermoon. Aivan täydellisesti. Nyt mulla on nautittavana kuvan Anniversary Blend. Mitä kertoo kun kävelee Starbucksiin kun tuo oli ainoa kahveista jota en ollut maistanut? (oikea vastaus: kyseinen Starbucks kahvila oli hyvin pieni ;D)

Sunnuntain viettoa mainioiden työkaverien seurassa! Tultiin siihen tulokseen, että näin voisi viettää useammankin sunnuntain.

Uusi periodi ei ainakaan vähentänyt tentteihin lukemista. Tässä periodissa olisi kevyt tuhannen sivun paketti luettavana. Sen tasapainoksi on aivan pakko päästä käymään enemmän salilla, kroppa ja pää tarvitsevat virkistystä. Eikä tarvitse edes olla pitkä reissu niin auttaa: virtuaalisen pumpin kyykyn jälkeen en pystynyt keskittymään mihinkään muuhun kuin siihen reisien hapotukseen. Parin seuraavan päivän ajan. Okei puolen viikon ajan.

Uusia makuja maistelin aivan ihanan Lindahlsin rahkan muodossa! Vadelmaa on nyt maistettu, nyt metsästämään sitruunan makuista.

Lokakuu päättyi mun kaveriporukalle jo perinteeksi muodostuneessa Halloween pippaloissa. Tänä vuonna satsasin enemmän meikkiin ja piirsin kasvoilleni sugar skull puolikkaan. Keksin idean tähän jo kesällä. Telepatiaa tai jotain tuntuu olleen ilmassa, sillä syksyn aikana huomasin teeman olevan tänä vuonna in. Baarissa näkyikin monen monta hienoa kasvomaalausta! :)

Tuorepuurosmoothie

Nyt kun jonkin aikaa olen seurannut Annan blogista herkullisen näköisiä smoothiekokeiluja päätin minäkin inspiroitua ja kokeilla surauttaa itselleni pitkästä aikaa aamiaissmoothien blenderillä. Kiitos sen etten käyttänyt mittaa (koska mihin niitä nyt tarvitsee), smoothien sekaan hulahti "hieman" enemmän kaurahiutaleita kuin oli tarkoitus. Eipä tässä mitään, tuloksena oli siis tuorepuuro. Tuorepuuroja olen tehnyt silloin tällöin sekoittamalla aineet edellisenä iltana ja antamalla puuron tekeytyä yön yli jääkaapissa, joten tämä oli oikein tuore versio tuorepuurosta minulle. Ja koska satuin onnistumaan siinä maunkin suhteen niin tässä teille aurinkoisen tuorepuuron ohje aamujenne iloksi :)

Tähän tuoreeseen tuorepuuroon tarvitset:

1 purkki rahkaa

1/2 purkkia Bonne-sosetta (itse käytin mangoa)

kaurahiutaleita haluamasi verran

 pellavarouhetta

chiasiemeniä

Aineet blenderiin ja sekaisin. Suosittelen laittamaan hedelmäsoseen pohjalle sillä maitorahkan jos laittaa ensin niin sehän pysyy pohjassa eikä sekoitu, uskokaa allekirjoittanutta... Herkullinen aamiainen on valmis hetkessä! :)

Bon appetit!

9 things about me

Mulla on jo vähän aikaa pyörinyt mielessä idea postauksesta, jossa kertoisin joitain asioita itsestäni. Mietin aluksi tekeväni postauksen Jannan tyyliin aakkosin, mutta sitä postausta kirjoittaisin varmaan pari kuukautta. Numerot ovat ehkä mulle parempi idea. Tässä siis muutama asia minusta :)

1. Olen aina ollut perfektionisti. Niin hyvässä kuin pahassa. Voin tehdä jotain kouluhommaa tunteja koska haluan sen olevan itseni mielestä tarpeeksi hyvä. Yliopistossa ollessani olen yrittänyt päästä kyseisestä tavasta eroon, koska loppujen lopuksi parhaista ja numeroista ei oikeassa elämässä ole hyötyä. Nykyään yritän ajatella asian niin että numerolla ei ole väliä kunhan omasta mielestäni ymmärrän asian edes jotenkin.

2. Rakastan käsitöiden tekemistä, mutta inhoan kuvaamataitoa. Ja juuri tuohon äskeiseen liittyen: Pidän mahdollisimman monimutkaisesta ja yksityiskohtaisesta tekemisestä. Jos kuviksessa sai tehdä taidejäljennöksiä olin onnessani, muuten kyseinen aine ei kiinnostanut. Käsityön puolella taas kiinnosti kaikki tekeminen, mutta kaikkein innostunein olin tehdessäni pientä näperrystä. Jotakuta muuta voisi heikottaa jos pitäisi tehdä koko seinän kattava ryijy, mä olisin aivan taivaissani.

3. Pukeutumisen suhteen voin arastella, mutta hiukset ilmaisevat mua täysin. En ole koskaan pelännyt värejä ja hiuksissani onkin ollut monenlaisia värejä eri sekoituksin. Mustaa, punaista, violettia, pinkkiän, sinistä... Ja ei, aikomuksissani ei ole "aikuistua" tämän asian suhteen vielä pitkään aikaan ;)

4. En omista ainuttakaan valkoista vaatekappaletta. Not my style. Toisin sanoen en uskoisi sen olevan kauaa valkoinen.

5. Lävistyksiä minulla on korvissani sekä kielessäni. Tällä hetkellä vain vasemmassa kädessäni on tatuointi, voitte kuitenkin uskoa että ideoiden määrä on hyvin suuri! Ja tämä siitä huolimatta että pelkään neuloja. Verikokeessa käymisestä livistäisin mieluusti jos vain voisin.

6. Haaveilen matkustamisesta ja haluaisin käydä mahdollisimman monessa paikassa elämäni aikana. Tähän mennessä olen tutustunut vain Ruotsiin, Viroon, Kreikkaan (Kreeta & Kypros), Turkkiin, Iso-Britanniaan (Lontoo) ja USA:an (Boston-New York).

7. Rakastan nykyisiä koiriani yli kaiken, tiibetinspanieli ja pomeranian sopivat hyvin minulle. Jokin päivä haluan kuitenkin omistaa huskyn. En ole täysin varma miksi, ehkä siksi että ne muistuttavat susia joita ihailen. Elämäntilanteeni tulee kuitenkin olla sellainen, että pystyn varmasti pitämään huolen ja tarjoamaan tarpeeksi liikuntaa koiralle.

8. Frendit on televisiosarja, jonka katsomiseen en tule tuskin koskaan kyllästymään. Lempielokuva(sarja)ni on Taru Sormusten Herrasta.

9. Mun unelmataloni on Hobittila! Siitä lähtien kun näin ensimmäisen kerran Sormusten Herra elokuvat olen haaveillut asuvani hobittityylisessä maanalaisessa talossa. Vaikka näiden elokuvien ilmestymisestä on vuosia, haaveeni on edelleen sama.

kuva

Time for tea

Teetä voi juoda vuoden ympäri jokaisena päivänä. Mutta varsinkin kylmällä säällä teetä tekee mieli oikein kunnolla. Kuuma latte kuuluu jokaiseen aamuuni, mutta iltaisin ei halua samanlaista piristettä ottaa että saisi nukuttua. Aivan parhaimmillaan teehetki on kun laskee ison teekannun pöydälle, hautautuu peittojen alle nojatuoliin ja katselee lempisarjaansa tai -elokuvaansa koiran lämmittäessä jaloissa!

Teen suhteen olen aina ollut kaikkiruokainen. Valkoinen, vihreä, musta tee... Kaikkia olen maistanut enkä yhtäkään diskriminoi. Jokainen tee on hyvää minun mielestäni. Silloin tällöin yksi nousee kuitenkin suosikiksi yli muiden. Pakolliseksi kausituotteeksi, jota on vain aivan pakko saada. Tällä hetkellä ykkössijalla on itselleni ihan uusi tuttavuus:

Forsmanin Hibuscus Niilin kuningatar

kuva

Tähän ihanaan kiinanruusuhaudukkeeseen on lisätty mansikkaöljyä. Hibiscuksella sanotaan olevan verenpainetta ja kolesterolia laskeva vaikutus. Tähän en osaa sanoa muuta kuin, että kuppi kyseistä teetä vaikuttaa tosiaankin koulunkäynnistä johtuvan "verenpaineen" laskuun. Lisäksi tee on kofeiiniton, eli jos kofeiini aiheuttaa nukahtamisvaivoja voi tätä teetä juoda huoletta nukkumaanmenoaikana.

Kaikista parasta on kyllä tuon Hibiscus teen kauniin punainen väri.

Vaikea keskittyä Ikean kuvastoon kun tuijottelee teekuppiaan...

Pienemmin on enemmän

Unohtakaa OPI ja Essie ja muut trendikynsilakat.

Alkakaa sen sijaan satsaamaan...

...Cubuksen  Depend- kynsilakkoihin!

Luit aivan oikein. En ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt hypetystä toinen toistaan "paremmista" ja "kestävämmistä" kynsilakoista. Kynsilakka on kynsilakkaa, merkistä riippumatta. Let's face it, vaikka kynsilakka lupaa pysyvänsä viikon niin kuinka monella se kestää näin pitkään? Jos käytät käsiäsi, lakka kuluu. Jos omaat samanlaiset kynnet kuin minulla (=liuskoittuvat) eivät kynnet pysy kauaa kauniin värisinä. Tai muuten vain kyllästyt ja haluat vaihtaa kynsilakkaa muutaman kerran viikon aikana. Koska arki ja juhla tarvitsevat eri värit right?

Itse en henkilökohtaisesti tajua miksi pitäisi maksaa isosta pullosta kynsilakkaa miltein parikymppiä kun voit saada samaa väriä pienemmässä pullossa niin paljon halvemmalla. Itse käytän tässä esimerkkinä Cubuksen lakkoja, jotka ovat löytäneet monikossa tiensä mun kynsilakkakavalkaadiin. Yhden pullon saa muutamalla eurolla, kaksi pulloa neljällä eurolla. Itse jumitun ostoksia tehdessäni selaamaan poistuvien lakkojen kasaa, josta saan ihania lakkoja mukaani yhden euron hintaan. Miksi ostaa vain yhtä väriä kun voit saada montaa väriä samalla hinnalla?

Olen asiani sanonut. Mikä on teidän mielipiteenne? 

Ostatteko mieluummin kalliimpia merkkilakkoja vai käytättekö samaa logiikkaa kuin minä?