Eilisiltana pääsin kolmatta kertaa jammailemaan läpi uusimman BodyJam 67. Biisilistan ja yllä olevan sizzlerin perusteella osasin jo etukäteen odottaa hyvää ohjelmaa. Enkä todellakaan joutunut pettymään! Näin muutaman kerran perusteella voin jo hyvin sanoa, että kyseessä taitaa olla mun jamihistorian (alkuvuodesta 2011) paras BodyJam. Eikä ainoastaan biisien puolesta. Jotka ovat muuten aivan nappivalintoja: Joukosta löytyy sekä uudempaa että vanhempaa.
BodyJam 67 on haastava sekä kropalle että aivoille. Sarjat ovat monimutkaisia ja puhtaasti tehtynä todella raskaita. Alkulämppä ja isolaatiot on erilaisempia kuin yleensä mikä on ihan kivaa vaihtelua. Arvatkaapa kuinka täpinöissäni olin kun Iggy Azalean Bounce on heti toisena biisinä (tätä olen luukuttanut siitä asti kun musiikkivideoyoutubeen ilmestyi)! Ensimmäinen sarja on hiphop tyylinen. Täältä ainakin kuuluu iso jee huuto! Pitkän aikaa olen toivonut oikein kunnon hiphoppia jamiin ja nyt mun toiveeni toteutui. Death Jam niminen on tuo sarja ja täysin pitää paikkansa. Hyvällä tavalla tottakai. Kun oikein ronskisti oikealla fiiliksellä tanssii ton sarjan läpi niin mieli on taivaissa ja kroppa huutaa armoa. Mulla oli jalat ainakin aivan poikki, voi tosin johtua siitä että viisaana tyttönä olen vetänyt noi sarjat läpi upouusilla kengillä :D
Toinen osio käynnistyy Little bad girl biisillä, joka on aina ollut yksi mun lemppareista. Toisin kuin edellisen ohjelman kakkososiossa, tässä ei ole niin paljon hyppimistä että jalat kipeytyisivät. Pystyy siis fiilistelemään aivan täysillä. Paljon pyörähtelyä, potkuja ja käsiliikkeitä löytyy. Käsiliikkeistä tulee mieleen viime vuoden 63 ja 64 jamit. Aaliyahin Try again biisin käsiliikkeet on ehkä mielenkiintoisin ja vaikein liikecombo ikinä. Eilen tosin huomasin, että se sujuu hyvin kunhan muistaa yhden asian: Älä ajattele liikaa! :D
Get Loose etenkin Tieston versiona on timanttivalinta viimeiseksi biisiksi. Lisäsävyä saa siitä, kun palataan ensimmäiseen osaan joka vedetään kerran läpi tän biisin aikana. Onneksi meidän salilla volat väännetään kaakkoon niin, että basso kaikuu alakertaan asti. Sitä fiilistä ei vain voi täydellisesti sanoin kuvailla... Recovery Justin Timberlaken ja groove down Chris Brownin tahdissa saa sulkemaan silmät ja unelmoimaan: Me ollaan ihan muissa maailmoissa.
Tätä ohjelmaa ei pysty hehkuttamaan tarpeeksi. Kuten Laura sanoi jo ensimmäisen kerran jälkeen: Gandalf on todellakin ylittänyt itsensä.
Hip hop jamitunnille siitä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun piristät päivääni kommentillasi! :)