sunnuntai 30. marraskuuta 2014

15 Things

Laura teki vime viikolla postauksen, jossa kertoi 15 outoa asiaa itsestään. Lopussa Laura kannusti tekemään samanlaisen postauksen itsestään, joten päätin itsekin tehdä samanlaisen. Tässä siis viisitoista outoa/ ei ehkä niin ennalta arvattavaa faktaa minusta:

- Pienenä suosikkiammattejani olivat astronautti ja arkeologi. Tutkin taivasta ja yritin laskea kaikki tähdet sieltä (päädyin aina eri tulokseen). Takapihan metsä on edelleen täynnä kuoppia kun yritin etsiä sieltä aarteita ja kultaa.

- Olin pienenä enkelimäinen kauhukakara. Naapurin pojan kanssa tuli ryömittyä metsät läpi ja tehtyä kaikkea kivaa (joita ne vanhemmat sanoi kielletyiksi, mutta nehän oli juuri hauskimpia juttuja!).

- Olen jääräpään, perfektionistin ja yllytyshullun outo yhdistelmä. Tämä saa minut stressaamaan liiaksi turhia asioita kuten tenttejä, mutta toisaalta ylittämään itseni kuten juoksemaan Helsinki Midnight Runin. Jonka Laura juoksee mun kanssa ensi vuonna...!

- Lukioikäisenä en voinut kuvitellakaan jonain päivänä salin olevan minulle kuin toinen koti. En voinut sietää ajatusta painojen nostamisesta ja hikoilemisesta. Kun eihän siinä mitään kivaa ole!? Nykyään ajatusmaailma on hieman erilainen.


- Olen pienestä pitäen rakastanut käsitöitä. Kaikenlaista on tullut harrastettua keramiikasta huovuttamiseen. Edelleenkin olen aivan yhtä innoissani joulun lähestyessä, sormet glitterissä ja liimassa.

- Suoritin käsityöpainotteisen lukion, eli yhden periodin vuodesta käytin artesaanilinjalla ammattikoulussa. Halusin suorittaa lukion kolmessa vuodessa, joten tämä tarkoitti opiskelemista kesälomia myöten sekä itsenäisiä kursseja.

- En ole koskaan kokenut ns. vauvakuumetta tai tarvetta ryhtyä äidiksi. Edelleenkin olen sitä mieltä että vauvat ovat ihan ok - kunhan eivät ole minun. Mutta koirille, kissoille tai kaneille lepertelen vaikka päivät pitkät putkeen.

- Mietin ihan liian paljon mitä ihmiset mieltä ihmiset ovat minusta. Hiusteni, lävistysteni ja tatuointini suhteen en kuitenkaan uhraa ajatustakaan sille, mitä muut ajattelevat vaan olen ylpeästi oma itseni. Jos joku ei satu pitämään vaaleanpinkeistä tai räikeän violeteista hiuksistani on se oma vahinko. En koskaan pystyisi esimerkiksi työskentelemään työpaikassa, jossa minulle sanottaisiin että värjää hiuksesi toisenlaisiksi.



- Rakastan Runescapen ja Simsien pelaamista.

- Tykkään katsella silloin tällöin Jersey Shorea ja Keeping up with the Kardashiansia. Ne ovat vain niin naurettavan hyviä televisiosarjoja!

- Paras televisiosarjani on mielestäni Criminal Minds. Vaikka sen jaksoissa näkyisi vaikka kuinka paljon verta ym. pystyn syömään samalla hyvin. Mutta apua jos ruutuun ilmestyy yksikin Walking Deadin zombie niin menetän ruokahaluni. Tästä voittekin päätellä etten siedä ollenkaan kauhuleffoja tai -sarjoja. En nuku niiden jälkeen ollenkaan pitkään aikaan kun kuvittelen koko aika hirviöiden hyökkäävän kimppuuni.

- Oma puutarha on mun jokavuotinen projekti. Kurpitsoita yms tulee runsaasti, sillä keväisin istutan kaikki ostamani siemenet jos kaikki vain eivät alkaisi itämään. Ja kun ne (ihan kaikki siemenet) itävät, niin yhtäkään taimenpoikasta en halua heittää hukkaan. Äidillä menee alkukesästä hermo kun levittelen istutussäkkejä pitkin pihaa.


- Haluaisin jonakin päivänä kokeilla reilaamista. Tämä idea tuli mieleeni jo lukiossa, mutta jotenkin sen toteuttaminen on jäänyt. Reilaamisen lisäksi olen jo pitkään miettinyt, että olisi mahtavaa ottaa lentolippu Tulimaahan (Etelä-Amerikan eteläisimpään kärkeen) ja tulla sieltä liftaamalla Yhdysvaltoihin asti.

- "Kun minusta tulee iso", en halua vain yhtä työuraa vaan haluan monia erilaisia töitä. Olen kiinnostunut niin monista asioista, että haluan kokea elämäni aikana mahdollisimman paljon.

- Haluan tehdä tulevaisuuden töissäni asioita, joista on hyötyä ja apua mahdollisimman monelle ihmiselle.

Tuliko nämä teille yllätyksenä vai oliko tuttuja asioita? Kommenttiboksi on vapaa myös teidän hassujen ja hauskojen faktojenne suhteen :)

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Viikot ne vaan vierii

Nyt on vähän sellainen olo, että haluan höpötellä tänne puolelle postauksen muodossa menneestä viikosta jotakin. Mieleen ei tällä hetkellä tule mitään yhtä tiettyä aihetta, joten tästä tulee ehkä hieman sillisalaattia (josta puheenollen jouluun on muuten enää tasan yksi kuukausi ja yksi päivä!).  

Vierähti jälleen yksi viikko ihan liian nopeasti. Olen vieläkin 24/7 uppoutunut tenttikirjoihin, joten ei ihme että aika lentää. Vielä pari viikkoa kun pinnistelee niin alkaisi joululoma. Paitsi että sain koululta pienen "joululahjan" ja menen vielä uusintatenttiin 19.12. Loma olisi muuten tarkoitus käyttää töissä, nukkuessa ja treenatessa! Ensi vuoden lukujärjestystä en ole vielä suunnitellut, mutta jo tässä vaiheessa olen sitä mieltä etten tee siitä aivan yhtä tiukkaa kuin tämän syksyinen. Ellen sitten keksi "ylimääräisiä ja hauskoja" monen sadan sivun kirjatenttejä luettavaksi... :D


Kaikki, jotka lukevat tentteihin tai kokeisiin tietävät, että jossain vaiheessa motivaatio alkaa hieman lipsumaan. Lukeminen ei vain edisty ja kaikki muu olisi niin paljon mielenkiintoisempaa. Vaikka lattialistojen puhdistaminen sillä hammasharjalla. Koirat ovatkin saaneet hurjasti enemmän lellittelyä osakseen (niitähän se ei todellakaan haittaa). Eilenkin sain paljon aikaiseksi tenttiin lukiessani: kaksi kattilallista kurpitsa-bataatti-sosekeittoa! Paloittelin osan kurpitsoista pakkaseen myöhempää käyttöä varten. Joulun alla voisin kokeilla tehdä kenties kurpitsaista gratiinia :)


Vähän aikaa sitten bongasin Urtekramin Thaimausteen kaupan hyllyltä. Sen sisältö kuulosti niin hyvältä, että oli pakko napata se mukaan: Himalajasuola (30 %), curry* (kurkuma*, juustokumina*, korianteri*, keltainen SINAPPI*, paprika*, fenkoli*, valkosipuli*, mustapippuri*, nelimauste*), korianteri*, sitruunaruoho*, inkivääri*, valkosipuli*, chili*.  (* = Luomu.) Toisen sosekeitoista maustoinkin tällä seoksella. Ajattelin myös maustaa esimerkiksi paistettuja nuudeleita tai salaattiin tarkoitettuja kananpalasia tällä.


Lumi tuli vihdoinkin tänne, vaikka USA taisikin varastaa suurimman osan siitä heh! Monet tuntuvat nauravan USAN tilanteelle kun ne siellä ilman nastarenkaita ja ns huonoin varustein kulkevat, mutta jos tännekin tulisi puolentoista metrin kinokset aivan yhtäkkiä niin eipä asiat täälläkään päin rapakkoa kunnolla luistaisi (anteeksi sanamuoto). Omar on kuitenkin aivan innoissaan jo tuosta pienestä lumimäärästä ja juoksee hulluna ninjana ympäriinsä lumisten pallojen perässä. Itsekin katselin tänään innostuneena josko sitä pian heittäisi pinkit nastat kiinni kenkiin ja lähtisi kokeilemaan juoksua ulkoilmaan. Nyt olisi juuri sopiva ilma ulkona kun on vain muutama pakkasaste!


Miten teillä on mennyt? Kuinka moni on innoissaan lumesta? Miten ovat treenit sujuneet?

torstai 13. marraskuuta 2014

Kaukana zen-tilasta (paitsi jamitellessa!)

Iskipä muhunkin se flunssa, joka on kiertänyt jo vähän jokaisella. Ei pahasti kuitenkaan, vaan lähinnä kurkkukipuna, räkäisenä olona sekä päänsärkynä. Kuitenkin sen verran ilkeänä ettei salille ole oikein uskaltanut mennä. Arvatkaa vaan kuinka paineinen olo on ollut kun koulutehtäviä on vääntänyt eikä ole päässyt salille. Ei edes jamittelemaan! Paranemista olisi ehkä voinut nopeuttaa paiskaamalla kouluhommat nurkkaan ja nukkumalla viime viikot, mutta kun periksi ei osaa antaa. Ja kiitos telkun ja läppärin olen lueskellut kouluhommia usein vaakatasossa.

Eilen tilanne korjaantui kun uskaltauduin salille kokeilemaan BodyJamia. Koska parin viikon tauon jälkeen jamihan on juuri sopivan kepeä tapa aloittaa. Hikeä pukkasi kahden viikon edestä. Sehän ei menoa haitannut kun Laurakin oli tullut käymään eikä ollut yksinäinen olo eturivissä ;)

Koulutehtäviä on tosiaan tullut tehtyä enemmän kuin laki sallii. Jopa oman mittapuun mukaan kun eräässä vaiheessa harkitsin melko vakavasti puhdistavani kämpän lattialistat hammasharjalla lukemisen sijaan. Koirien turkitkin miltein kiiltävät kun niitä olen ahkerasti harjaillut, sillä välillä on vain täytynyt pitää taukoa 24/7 lukuputkesta kadonneen motivaation etsimiseksi. Jotain akateemisen maailman ulkopuolista hyötyäkin on siis ollut. Koska koulun kanssa hommat ovat olleet monimutkaisia niin tekaisin kotona jotain hieman yksinkertaisempaa...


...Mistäpä muista kuin mun kurpitsoista! Joita jäi tämänkin pikku projektin jälkeen jäljelle aika liuta. Halloweenina siis selailin jälleen kadehtien USAn Halloween maniaa. Rapakon toisella puolella kun tuota kuolleiden juhlaa juhlitaan aivan eri lailla. Joku kerta aion kyllä päästä omin silmin todistamaan sitä! Yhdysvalloissa Halloweeniin tosiaan kuuluu kurpitsa oikein kunnolla aina Starbucksin juomista leivonnaisiin asti. Kurpitsalattea en ihan alkanut valmistamaan, vaan ihan perus kurpitsapyreetä.

Pyreen tekeminen menee kaikessa yksinkertaisuudessaan näin:

 Pilko kurpitsa ja poista siemenet sekä höttö. Levitä lohkot uunipellille ja laita uuniin 175 asteeseen noin tunniksi. Huom ei tarvitse kuoria!

 Kun kurpitsat ovat kypsiä (ja hieman jäähtyneitä) kaavi kurpitsa irti kuoresta esim. lusikan avulla.

Soseuta tehosekoittimessa ja tadaa pyree on valmis!

Laitoin valmiin pyreen Minigrip pusseissa noin kahden desilitran erissä pakkaseen. Kunhan saan pahimman tenttisuman alta pois niin alan tekemään kurpitsaleivonnaisia. Siskolta sainkin jo valmiiksi muutaman erittäin maukkaalta kuulostavan ohjeen! :)

tiistai 4. marraskuuta 2014

Muutama resepti lämpimään syksyyn

Mikä on omassa puutarhassa ihan kaikkein parasta?


Se, että sen antimista voi nauttia vielä pitkään kasvukauden jälkeen!

Viime viikonloppuna päätin tempaista ja tehdä osasta kurpitsoitani sosekeittoa syksyisiä pimeitä iltoja lämmittämään. Selailin nettiä löytääkseni uusia ideoita keittoja varten. Niitähän löytyi vaikka kuinka monta ja lopulta päädyinkin tekemään kaksi erilaista sosekeittoa kun en osannut valita! Yritin haastaa itseni ja tehdä juuri kuin resepteissä sanottiin mutta... Hieman varioiden tuli jälleen tehtyä. Tarkemmin sanoen aika eri lailla siis. Esimerkiksi molemmissa ohjeissa luki sipulia, itse käytin toiseen keittoon punasipulia ja toiseen purjoa. Harmittelin kun en löytänyt jääkaapista Koskenlaskijaa, joten käytin sen sijasta kermaa - vain tajutakseni myöhemmin että olihan sitä Koskenlaskijaa jääkaapissa. Sattuuhan näitä paremmissakin piireissä...

Ja tietenkin - kuten leipomisen kanssa - piti tehdä kaksinkertainen annos molempia sosekeittoja. Kattilassa porisevia paloja oli vain niin kivaa napostella välillä! Ja niitä kurpitsoitakin kun riittää... Vasemmalla on pehmeä kurpitsakeitto K-ruoka.fi ohje pohjanaan ja oikealla porisee Valion varioitu kurpitsakeitto.


Jaan tässä reseptit, nimiä klikkaamalla pääsette alkuperäisiin resepteihin käsiksi ja selostuksena oma versioni. Vihannespainot ilmoitettu kuorittuna.

1,5 kg talvikurpitsaa
500 g porkkanaa
600 g bataattia
2 punasipulia
Flora Culinessea (freesaukseen)
2 kasvisliemikuutiota
vettä (sen verran että vihanneskuutiot miltein peittyivät)
4 dl  Valion appelsiinimehua

Freesasin hieman vihanneskuutioita ja sipuleita ennen kuin murensin sekaan kasvisliemikuutiot ja kaadoin kuuman veden päälle. Kun kurpitsat, porkkanat ja bataatit olivat kypsiä, nostin keiton liedeltä ja soseutin. Lisäsin nelisen desilitraa appelssiinimehua ja kiehautin. Tai niinkuin itse sanon: puplautin. Älkää kysykö...

2 kg (jätti)kurpitsaa
100 g purjoa
Flora Culinessea (freesaukseen)
2 kasvisliemikuutiota
vettä (vihanneskuutiot peittyvät)
3 dl kermaa
Herbamarea

Toimi samoin kuin aiemmassa sosekeitossa, lisäät vain appelsiinimehun sijaan kerma. Maustoin vielä hieman Herbamarella.

Ja väriä elämään!
Kysymys: Tykkäättekö syödä sosekeittoja vai nautitteko vihanneksenne, juureksenne ja kasviksenne mieluummin muissa muodoissa?